Askel eteen, toinen taakse – Silmäys Filippiinien talouteen 2024

Filippiinien talous porskuttaa ja jotkut talouden tunnusluvut ovat olleet Aasian korkeimpien joukossa. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, eikä varsinkaan todellisuus, jota elintarvikkeiden hintojen noususta kärsivät kansalaiset elävät.

Filippiinien talous jatkaa kasvuaan huolimatta suurista haasteista muutamalla talouselämän sektorilla. Bruttokansantuotteen kasvu yltää lähes 6,0 prosenttiin kotimaisen kysynnän ja viennin piristymisen ansiosta. Maata pitkään vaivanneen inflaation odotetaan myös hidastuvan 3,4 prosenttiin ennen vuoden loppua.

Filippiinien talouden kokonaistilanne jättää kuitenkin ristiriitaisen kuvan. Vaikka talous kasvaa, se ei vaikuta maan suhteellisen heikkoon kilpailukykyyn muihin maihin verrattuna.

Kilpailukyky ei ole kilpailukykyinen

Sveitsiläinen International Institute for Management Development julkaisi kesäkuussa 2024 kansatalouksien kilpailukykyvertailun, joka kattaa 67 maata. Filippiinit sijoittui vertailussa viime vuoden tapaan sijalle 52. Muista mukana olleista ASEAN-maista Thaimaa oli 25., Indonesia 27. ja Malesia 34. sijalla.

Vertailun perusteella maailman kilpailukykyisin valtio on Singapore. Viiden kärjen täydensivät Sveitsi, Tanska, Irlanti ja Hongkong. Vertailussa Suomen kilpailukyky putosi 11. sijalta 15. sijalle. Muut Pohjoismaat menivät reilusti Suomen ohi: Tanska sijoittui kolmanneksi, Ruotsi kuudenneksi ja Norja kymmenenneksi.

Yleisesti ottaen Itä- ja Kaakkois-Aasian maiden suhteellinen kilpailukyky parani, kun taas Länsi-Eurooppa jäi alhaisemmalle keskimääräiselle tasolle sitten vuoden 2020. Yhdysvallat sijoittui 12. sijalle ja Kiina 14. sijalle.

Kilpailukyvyn perusteet

World Competitiveness Ranking – vertailussa arvioidaan, kuinka hyvin maat pystyvät hyödyntämään potentiaaliaan ja resurssejaan tuottaakseen maallista mammonaa jaettavaksi kansalaisilleen. Vaikka luokituksessa korostuu pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky, vertailussa otetaan huomioon myös lyhyen aikavälin muutostekijät talouden eri sektoreilla.

Taloudellisen menestyksen kategoriassa Filippiinit pysyi 40. sijalla ja pärjäsi erityisen hyvin näillä kolmella osa-alueella; kotimarkkinat, kansainvälinen kauppa ja kansainväliset investoinnit. Työttömyyden ja hintojen nousu alensivat maan sijoitusta tässä kategoriassa.

Julkishallinnon tehokkuutta arvioitaessa maan suhteellinen sijoitus parani viime vuoden sijasta 52 sijalle 49. Sijoitus parani julkisen talouden ja institutionaalisen kehyksen ansiosta, mutta heikkeni veropolitiikan, elinkeinolainsäädännön ja sosiaalipolitiikan saralla.

Liike-elämän suorituskyvyn kategoriassa sijoitus putosi kolme pykälää sijalle 43. Sijoitus parani vain tuottavuuden ja tehokkuuden osa-alueilla, kun taas se laski työmarkkinoiden, rahoituksen, johtamiskäytäntöjen sekä asenteiden ja arvojen saralla.

Infrastruktuuri on Filippiinien heikoin osa-alue, missä maa putosi 61. sijalle. Maan hallinto uskoo kuitenkin, että ensisijaisten infrastruktuurihankkeiden lupamenettelyä selkeyttävän presidentin toimeenpanomääräyksen (nro 59) toimeenpano nopeuttaa infrastruktuurihankkeita jo lähitulevaisuudessa.

Talouden pikakuva

Vahvan makrotalouden ja tuloksellisen finanssipolitiikan ansiosta Filippiinien talouden odotetaan jatkavan tasaista kasvuaan kotitalouksien kulutuskasvun, vahvan palvelusektorin ja suotuisten suhdanteiden vauhdittamana. Kuluvan vuoden talouskasvun ennustetaan nousevan 5,8 prosenttiin, mikä on hyvin lähellä Aasian kehityspankin ja Maailmanpankin Filippiineille ennustamaa 6 prosentin kasvua.

Vahva kotimainen kysyntä on jatkossakin kasvun veturi, jota tukevat ulkomailla asuvien filippiiniläisten rahalähetykset ja elpyvät työmarkkinat. Kuluttajat käyttävät enemmän rahaa ostoksiin ja palveluihin, jonka odotetaan lisäävän toiminnallisuutta ja kasvua kaikilla talouden sektoreilla.

Infrastruktuurivajeen kuromiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi maan hallinto on yhdessä suuryritysten kanssa kohdentanut huomattavia resursseja infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti logistiikkaan ja energiahuoltoon.

Teollisuussektori, jonka osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä, jatkaa kasvuaan ja alueellisten kauppasopimusten odotetaan vahvistavan sen tulevaisuudennäkymiä. Elektroniikka- ja puolijohdeteollisuus houkuttelee todennäköisesti lisäinvestointeja Filippiineille tulevina vuosina.

Vähittäiskaupassa on meneillään rakennemuutos, kun kuluttajat tekevät yhä enemmän ostoksia verkossa. Tämän muutoksen odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia ja tehokkuutta useille vähittäiskaupan sektoreille.

Talouselämän tummat pilvet

Vaikka Filippiinien talous osoittaa entistä parempaa joustavuutta ja kestävyyttä, sen suhteellisen kilpailukyvyn haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää pitkän aikavälin kasvulle. Seuraavat ongelmat ovat vaivanneet maan talouselämää pitkään, eikä nopeita ratkaisuja ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa:

• Koulutusjärjestelmän puutteet ja työvoiman osaamisvaje, jotka vaikuttavat suoraan työvoiman tuotavuuteen. Filippiiniläisten työntekijöiden varustaminen paremmilla tiedoilla ja taidoilla, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla, on ratkaisevan tärkeää maan talouselämän tulevaisuudelle.

• Kestävän infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpitäminen, mukaan lukien digitaalinen ja sosiaalinen infrastruktuuri, on talouden ja kilpailukyvyn suurin ja aikakriittisin haaste. Erityisesti puutteellinen jäte- ja vesihuolto, riittämättömät liikenneverkostot ja energiahuolto edellyttävät nykyiseltä ja tulevilta hallinnoilta suuria investointeja sekä rakenteellisia muutoksia politiikassa ja hallinnossa.

• Kiinan ja muiden Etelä-Kiinan meren maiden välisten aluekiistojen rauhanomainen ratkaiseminen on olennaista koko alueen taloudellisen kehityksen kannalta. Jopa rajoitetulla sotilaallisella konfliktilla olisi erittäin suuri vaikutus Filippiinien talouteen ja sen mahdollisten riskien toteutumiseen.

• Elintarviketurvan varmistaminen inflaation hillitsemiseksi ja elintarvikkeiden hintojen pitämiseksi kohtuullisina vaativat hallinnolta välittömiä toimia. Meneillään oleva El Niño -sääilmiö ja sitä mahdollisesti seuraava La Niña seurauksineen voivat vielä kiihdyttää inflaatiota vuoden loppua kohden.

• Työllistävien investointien lisääminen ja ylläpitäminen, jotta työttömyysasteet elinkeinoelämän eri sektoreilla eivät lähivuosina nousisi. Maan nuori väestö on merkittävä kansallisen kilpailukyvyn perusta, mikäli sille löytyy riittävästi tuottavaa työtä kotimarkkinoilla.

Talous ja elämä

Kun luemme arvioita kansan- ja valtiontalouden tilasta ja kilpailukyvystä, on hyvä muistaa, että ne ovat eri asioita kuin oman talouden tila ja sen näkymät. Koska elämä ei ole vain taloutta, makrotalouden lukujen merkitys jää etäiseksi useimpien ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Talouden tunnusluvuilla näyttää kuitenkin olevan suuri vaikutus ihmisten mielikuviin ja kulutuskäyttäytymiseen. Esimerkiksi Suomi kyntää kohti kurjuutta ja vääjäämätöntä katastrofia talouslukujen perusteella, mutta kun siellä katsoo ympärilleen ja suhteuttaa luvut ihmisten arkiselämään, on vaikea saada niitä vastaamaan numeroiden luomia mielikuvia.

Samoin on Filippiineilläkin. Vaikka monet talouden tilaa kuvaavat luvut ovat hyviä, niiden välitön vaikutus näkyy vain harvoissa lompakoissa, eivätkä ne inflaatiota lukuun ottamatta suoraan koske valtaosaa kansalaisista.

Maiden taloutta ja kilpailukykyä kuvaavien lukujen ei tulisi mennä liiaksi ihon alle – yltiöpessimistisesti tai ylioptimistisesti – mutta niillä on kuitenkin vaikutusta siihen, miten valtiot pystyvät täyttämään kansalaisilleen antamansa lupauksen paremmasta tulevaisuudesta.

Vaikka Suomen ja Filippiinien taloudet kilpailevat eri sarjoissa, toinen on putoamassa mestaruussarjasta, toinen parantamassa divisioonatasolla, suunnat ovat selkeitä: Suomen talous heikkenee ja Filippiinien vahvistuu. Se, mitä se merkitsee meille yksilöinä, ei näissä vertailussa selviä, mutta ne antavat yhdenlaisen näkymän tulevaisuuteen.