Tosielämän joulumaa sijaitsee Filippiineillä, missä lumen puute ja joulupukki korvataan astetta rankemmalla joulupoljennolla.
Suomessa joulunviettoon kuuluvat vanhat perinteet ja hillitty arvokkuus. Maahan julistetaan joulurauha, jota hiljennytään viettämään perheen pariin kynttilöitä poltellen. Koti koristellaan maltillisesti, lantut laitetaan laatikkoon ja ikkunasta bongataan hangessa kompuroivia laskuhumalaisia joulupukkeja.
Filippiineillä joulumeno on tuhdimpaa ja suomalaiseen makuun raastavan kevytmielistä, mutta omalla tavallaan yhtä sydämellistä. Talvi on vähäluminen ja aurinko on porottanut joulutunnelman karrelle jo kauan ennen jouluaattoa. Kaupoissa soi taukoamaton tekopirteä joulumusiikki, missä Petteri Punakuono kiduttaa varpusta jouluaamuna.
Ruokakaupasta ei löydy joulupipareita, ei glögiä eikä oikealla tavalla rapeita joulutorttuja. Joulukinkku paistetaan, mutta jotain vikaa siinäkin täytyy olla, koska sen toimitti hollantilainen farmari. Joulupukkikin kärsii Filippiinien kohdalla vielä aikaerosta ja uskonpuutteesta itseensä, eikä lähde kertomaan talosta taloon itsestään satuja.
Absurdin joulutunnelman valaisee kaikkialla vilkkuvat ja välkkyvät jouluvalot, jotka rienaavat meidän suomalaisten harrasta jouluperinnettä. Täällä vaan lauletaan, riemuitaan, iloitaan ja nautitaan aiheuttaen hartaan ja hiljaisen joulun odottajille mielipahaa.
On ollut jouluja, jolloin olen tuntenut olevani maailmassa, mutta en osa sitä. Tuolloin toivoi, että joku pyytäisi edes joulupukiksi, niin olisi ainakin selvinnyt kaikille, ketkä ovat tonttuja.
Tuhtia paahtoa
Filippiineillä joulu ja sitä seuraava uudenvuoden pauke tulevat kuin luonnonvoima. Joulun aikaa syyskuun alusta joulukuun loppuun kutsutaan Ber-kuukaudeksi; September-October-November-December. Siinä missä suomalainen joulunvietto on hillittyä ja arvokasta, Filippiineillä se on värikästä, ylenpalttista ja yhteisöllistä. Ei alakuloa, ei synkkyyttä, ei hiljentymistä eikä ainakaan omiin oloihin vetäytymistä.
Joulu erottaa Filippiinit muista Aasian maista ja muistuttaa, kuinka paljon sen kulttuuri ottaa etunojaa länsimaisuuteen. Joulun lähestyessä Disney-elokuvien kuvasto naitetaan katoliseen mystiikkaan.
Siitä syntyy puuro, jonka espanjalaiset ja amerikkalaiset siirtomaaisännät keittivät filippiiniläisille, jotta uskossaan heikommatkin saadaan kerääntymään kirkkoihin edes kerran vuodessa. Nykyään kirkossa käynnin voi halutessaan jättää välistä, mutta joulu ilman sukulaisia ja ystäviä ei ole oikea joulu. Yhdessäolo on perheille joulun perimmäinen sanoma.
Mä joka päivä joulun teen
Kun muu maailma aloittaa joulun odotuksen ensimmäisestä adventista marras-joulukuun vaihteessa, Filippiineillä henkisen joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa jo syyskuun alussa. White Christmas pärähtää soimaan ostoskeskuksissa, kaupat ja julkiset tilat saavat ensilumenomaisen kitsikoristelun. Pääteiden varsille ilmestyy joulukoristeita ja ilotulitteita myyviä kojuja.
Joululaulut helvetistä – Filippiineillä joululaulut ovat niin lähellä sydäntä, ettei niitä voi välttää. Syyskuusta lähtien tekopirteä kulkusten kilinä murskaa joulumielen ostoskeskusten kaikukammiossa yhtä vääjäämättä kuin kivipora hammaskiilteen. Niinpä joulun alla helpointa on vain hyväksyä kohtalonsa ja kohdata joululaulut.
Belen, seimikuvaelma – Filippiiniläinen kotitalous ilman Jeesuslapsen seimikuvaelmaa, vaikka ihan pientäkin jossain kaapin perällä, on kuin joulupukki ilman partaa. Jouluna näitä koristeellisia kuvaelmia nousee kuin seimiä sateella. Siinä sitten jännitetään, kenellä on tämän joulun hienoin seimi.
Parol, joulun tähti – Perinteinen Parol on värikäs bambusta ja paperista valmistettu joulukoriste, joka on valaistu sisältä. Parolin koko ja muoto voi vaihdella tähdistä terälehtiin, mutta yleisemmin ne ovat pyöreitä kiekkoja, joiden keskellä on viisisakarainen tähti. Nykyään Parolit valmistetaan muovista ja metallilangasta, ja ne valaistaan sähkölampulla.
Caroling, maantieltä taloon – Nämä ovien taakse ilmestyvät viehättävät lasten mörköoopperat ovat varma merkki jouluaaton lähestymisestä. Lapsilaumat kulkevat talosta taloon laulaen joululauluja, ja tapoihin kuuluu maksaa laulujen lunnaat rahalla tai makeisilla.
Simbang gabi, yömessuamista – Simbang Gabi on ennen joulua pidettävä yhdeksän yömessun sarja. Hurskaimmat filippiiniläiset pyrkivät osallistumaan jokaiseen, sillä koko sarjan kerääminen palkitsee sinut yhdellä toiveella, joka toteutuu jouluaattona.
Misa de Gallo, jouluaaton päävoitto – Simbang Gabi messuvyörytyksen jälkeen tulee huipennus, jouluaattoyönä pidettävä Misa de Gallo -messu. Se on perusmessua koristeellisempi; enemmän kynttilöitä, dia- ja videoesityksiä ja Jeesus-lapsen seimikuvaelmia. Jos olet uskollisesti osallistunut jokaiseen yhdeksään Simbang Gabi -messuun, Misa de Gallon aikana voit esittää palkintotoiveesi.
Noche Buena, yösyöppöjen kokoontumisajot – Misa de Gallon jälkeen joulupäivä toivotetaan tervetulleeksi laittamalla pöytä koreaksi. Noche Buena on avoimien ovien juhla, jossa perhe, ystävät ja naapurit saapuvat toivottamaan toisilleen hyvää joulua ja syömään pois buffet–pöytien perussetit: Perinnetietoisissa taloissa on tarjolla lechon, queso de bola, hamon, bibingka, leche flan; peruskansan parissa joulupöytään ilmestyy hotdog-spagetti sekoitus, friteeratut palat kuollutta kanaa ja kalaa, riisiä ja hedelmiä. Juomaksi Coca-Colaa, San Miguel olutta ja pullo Fundador brandyä.
Monito-Monita, lahjat jakoon – Joulupukki ei tunge koteihin lapsia lahjojen toivossa laulattamaan. Lahjat vain ilmestyvät monista eri lähteistä muovikuusten alle. Jouluaattona lahjat vaihdetaan Monito-Monita -menetelmällä: Joku perheestä avaa pelin ja poimii ensimmäisen lahjan, lukee saajan nimen ja vuoro siirtyy lahjan saajalle, joka vuorostaan ottaa seuraavan lahjan ja lukee saajan nimen… Kunnes kaikki lahjat on jaettu ja päästään taas syömään. Osassa perheitä ollaan käytännöllisiä ja lahjat jaetaan rahana pienissä punaisissa kirjekuorissa. Joissain perheissä jaettavana on ainoastaan joulumieltä.
Kolmen kuninkaan juhla
Joulu päättyy tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina kolmen kuninkaan juhlaan eli loppiaiseen. Siinä onkin juhlan aihetta, sillä joulu Filippiineillä on niin kokonaisvaltainen kokemus, että sen loppumista odottaa samalla innolla kuin seuraavan saapumista.
Hyvää joulua kaikille – Maligayang Pasko sa lahat
