Rokoteunelmia – Filippiiniläistä piikittelyä

Joulupukki ei tuonut Filippiineille koronarokotetta vaikka sitä toivottiin. Ei sitä tarjonnut Kiinakaan vaikka niin arveltiin. Yhdysvallatkaan ei toivottanut tervetulleeksi uskollista liittolaistaan yhteiseen laumasuojaan.

Filippiineillä alkanutta vuotta tulee hämmentämään kysymys, milloin maassa aloitetaan koronarokotukset? Vastauksen hakemiseen purkautuu paljon koronavuoden epäuskoa, ahdistusta, pelkoa, turhautumista… Perifilippiiniläiseen tapaan vastauksia tarjoavat poliitikot ja media, joilla kummallakaan ei ole kansanterveydellistä osaamista, mutta sitäkin enemmän epärealistisia lupauksia ja toiveita.

Monet maat ovat aloittaneet koronarokotukset, mutta Filippiineillä vielä syytellään toisiaan miksi piikkari ei irronnut lähtötelineestä. Valitettavasti Filippiinit ei tule samaan laajempia rokotusohjelmia käyntiin vielä pitkään aikaan, osaksi omaa syytään, osaksi väliinputoajavaltiona.

Toivon tuolla puolen

Viime vuoden lopulla senaattori Panfilo Lacson ”paljasti” kuinka Filippiinit olisi voinut saada 10 miljoona annosta koronarokotetta Pfizerilta jo tässä kuussa jos terveysministeri Francisco Duque III olisi ajoissa allekirjoittanut käytännössä mitään merkitsemättömän salassapitosopimuksen.

Sitten kävi ilmi, että osa presidentin turvamiehistä, kabinetin jäsenistä ja armeijan ylimmästä johdosta on jo rokotettu Kiinasta salakuljetetulla Sinopharman rokotteella. Kun tuollaisten ”paljastusten” taustoihin ja lähteisiin perehtyy, huomaa hyvin nopeasti, että poliitikot ja virkamiehet ovat lähteneet omin päin sähläämään maahan rokotteita virallisten hankintaprotokollien ohitse.

Tuollaiset surkuhupaisat ”paljastukset” muistuttivat siitä kuinka omalaatuisesti maassa hoidetaan valtiollisen terveydenhuollon asioita. Maan hallinto ei kykene hoitamaan rokotehankintoja kansanvälisten protokollien ja vaatimusten mukaisesti, joten medianälkäiset poliitikot ja virkamiehet ovat ottaneet taikasauvan omaan käteen.

Nähdessään valtionhallinnon kyvyttömyyden, myös paikallishallinnot ja yritykset ovat alkaneet toimia omien hankintojensa järjestämiseksi omista lähteistään ja omilla keinoillaan. Se tulee väistämättä johtamaan tehottomaan, sekavaan ja epätasa-arvoiseen koronarokotteiden saatavuuteen eri puolilla Filippiinejä.

Nyt uutisoidaan kuinka kaupungit ja yritykset ovat kilvan kirjoitelleet sopimuksia rokotevalmistajien kanssa. Se on totta, että he ovat allekirjoittaneet netistä ladattavan salassapitosopimuksen, jonka jälkeen voidaan aloittaa varsinaiset neuvottelut rokotteiden hankkimiseksi.

Lisäksi kilpaillaan siitä kuka on varannut budjetteihinsa mitä mielikuvituksellisimpia summia rokotehankintoihin. Tuskin edes miettimättä mistä ne rahat saadaan ja milloin ne ovat käytettävissä.

Mutta toisaalta on ymmärrettävää, että me kaikki haluamme uskoa tuollaisiin uutisiin ja taikasauvojen heiluttajiin nyt normaalia enemmän. Se on lohdullista ja antaa häivähdyksen siitä toivosta, jonka tuolla puolen olemme jo kohta vuoden ajan eläneet. Se myös on osoitus siitä kuinka surkeaan tilaan Filippiinien terveydenhuolto on vajonnut.

Kun raha puhuu, Filippiinit vaikenee

Filippiineillä on kolme todellista haastetta, joita ei taikasauvoilla ja epärealistisella uutisoinnilla rokotuksiksi muuteta:

  • Filippiinien valtiolla ei ole rahaa ostaa rokotteita koko väestölle. Filippiinit putoaa hankalaan välikäteen koska se ei ole riittävän köyhä, jotta se rokotehankinnat voitaisiin laittaa kansainvälisen kehitystyön ja kansainvälisten avustusohjelmien piikkiin. Toisaalta maa ei ole niin rikas, että sillä olisi taloudellisia resursseja hankkia koko väestölleen rokotteet markkinahintaan.
  • Väkiluvulla mitattuna Filippiinit on maailman yhdenneksitoista suurin valtio, missä elää reilusti yli sata miljoonaa ihmistä. Vaikka ihmisten määrää tarkastelisi kuinka punasinivalkolasien läpi, sen matemaattinen julmuus vetää maanlaajuisilta rokotusohjelmilta maton alta.
  • Filippiineillä ei ole kokemusta koko kansakunnan nopeasta rokottamisesta, sen vaatimista rekisteröinneistä ja logistiikasta. Tällä hetkellä maassa on ainoastaan muutamalla sairaalalla vaativimpien rokotteiden edellyttämät säilytystilat. Maanlaajuiseen rokotteiden jakeluun ei ole olemassa resursseja eikä varoja sen nopeaan kehittämiseen.

Yllä olevat haasteet muistuttavat siitä kuinka pahasti Filippiinien toisiaan seuranneet hallinnot ovat vuosikymmenien ajan laiminlyöneet terveydenhuollon kehittämisen.

Toivoa toivottomuuteen

Ainoastaan yksityinen sektori on saanut jotain todellista aikaiseksi todellisessa maailmassa. Viime vuoden marraskuussa noin 200 yksityistä yritystä allekirjoitti yhteisen esisopimuksen AstraZenecan kanssa 2,6 miljoonan rokoteannoksen toimittamista. Ainakin osan tästä rokotetilauksesta odotetaan saapuvan Filippiineille vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Muun muassa seuraavat jättiyritykset tulevat saamaan tilauksesta osansa: Ayala Corp. (400 000 annosta); Palawan Pawnshop (100 000); Okada Manila (40 000); Uratex Philippines (21 000); Century Pacific Food (20000); Unioil Petroleum Philippines (20 000); Golden Arches Development Corp. (15 000); Pepsi-Cola Products Philippines (10 000)…

Nämä ovat toistaiseksi ainoat todelliset ja vahvistetut koronarokotetilaukset Filippiineille. Rokoteannosten määristä voi päätellä, ettei niitä ole tarkoitettu työntekijöille. Ne riittävät ainoastaan yritysten omistajasuvuille ja ylimmän johdon perheille.

Kun valtion hallinto joutuu nostamaan julman todellisuuden edessä kätensä pystyyn, se antaa taikasauvan paikallishallintojen ja yksityisen sektorin käsiin. Vaikka Filippiinien koronarokotusten tulevaisuus sen myötä tulee muuttumaan hyvin sekavaksi vapaaotteluksi, maan rokotustsaariksi nimetty Carlito Galvez Jr ei malta olla hurskastelematta TV-uutisissa: ”Ei voi olla niin, että jotkut barangayt tai kaupungit jäävät rokotuksissa jälkeen, koska heillä ei ole varaa ostaa rokotetta. Me emme voi toimia epäoikeudenmukaisesti niitä kohtaan, joilla ei ole varaa itse ostaa rokotteita.”

Toivon kärki

Viimeisimmät arviot Filippiinien koronarokotusten aikataulusta ovat lohduttomia: Noin 70% kansasta saadaan rokotettua viidessä vuodessa.

Tuon viiden vuoden aikana koronavirus ehtii muuttua useiksi eri muunnoksiksi, joihin tullaan tarvitsemaan useita erilaisia rokotuksia kausi-influenssien tapaan. Koronapandemiasta tulee väistämättä Filippiinejä pitkään kurittava vitsaus.

Paljon myös uutisoitu siitä kuinka suuri osa filippiinoista on huolissaan rokotteiden turvallisuudesta. Siihen pohdintaan on nyt hyvin aikaa, sillä hyvin harva tulee samaan mahdollisuuden saada rokote tämän vuoden aikana.

Ennen kuin ripottelemme tuhkaa Filippiinien koronarokotusten päälle, pidetään mielessä että ihmiskunta on aina ollut kekseliäimmillään suurten vaikeuksien ja poikkeustilojen aikana. Jo nyt voidaan sanoa, että koronarokotusten näinkin nopea aloittaminen kehittyneimmissä maissa on ollut yksi ihmiskunnan suurimpia lääketieteellisiä onnistumisia.

On myös mahdollista, että tämän päivän tietoihin perustuvat pessimistiset arviot näyttävät vuoden kuluttua aivan toisilta. Koronavirus voi muuntua nykyistä vaarattomammaksi; rokotteiden jakelu- ja säilytysvaatimuksia saadaan kehitettyä vähemmän vaativiksi; rokotteiden hinnat romahtavat massatuotannon ja kiristyvän kilpailun myötä…

Vaikka Filippiineillä ei vielä pitkään aikaan isketä käsivarsiin rokotepiikkejä, olemme jo matkalla kohti koronavapaampaa elämää. Matka on pidempi kuin useimmilla muilla mailla ja maali häämöttää kaukana… Mutta se häämöttää.