Filippiinien vuoden 2025 välivaalit on saatu päätökseen, ja suurin osa tuloksista on nyt virallisesti vahvistettu. Vaaleissa valittiin noin 18 000 kansallista ja paikallista viranhaltijaa, mukaan lukien puolet senaatin jäsenistä sekä kaikki 317 edustajainhuoneen edustajaa.
Tämän vuoden vaaleissa keskeisin poliittinen jakolinja kulki presidentti Ferdinand Marcos Jr:n ja varapresidentti Sara Duterten perheiden välillä. Kyse ei ollut vain taustalla vaikuttavasta jännitteestä, vaan vastakkainasettelu oli vaalien keskiössä. Jokaisen ehdokkaan oli tavalla tai toisella otettava kantaa: oletko Marcosin vai Duterten leirissä?
Sekä Marcosin että Duterten leirit voivat suhtautua vaalituloksiin vain osittaisella tyytyväisyydellä, sillä kumpikaan ei saavuttanut selkeää selkävoittoa. Tämä tarkoittaa, ettei kumpikaan osapuoli pysty ajamaan omaa poliittista tavoitteitaan läpi ilman kompromisseja.
Yksi vaalien suurimmista yllätyksistä oli entisten senaattorien Bam Aquinon ja Kiko Pangilinan paluu. Heidän paluunsa aktiiviseen politiikkaan vahvistaa oppositiota, joka on ollut pitkään hajallaan ja sisäisesti jakautunut. Aquinon ja Pangilinan johdolla oppositio saattaa muodostaa strategisen allianssin Duterten leirin kanssa – erityisesti asioissa, joissa halutaan kyseenalaistaa presidentti Marcosin politiikkaa.
Senaatissa yllätysnousuja
Hallinnon jakautuminen kahteen vastakkaiseen leiriin näkyi erityisen selvästi senaattorinvaaleissa, joissa puolet 24 senaattorista vaihtui. Äänestäjät toivoivat ehdokkailta selkeitä mielipiteitä siitä, kumpaa leiriä he tulevat tukemaan varapresidentti Sara Duterten virkarikosoikeudenkäynnissä, jonka on määrä alkaa heinäkuun lopulla.
Senaattorivaaleissa ylivoimaisesti suurimman äänisaaliin keräsi istuva senaattori Bong Go, joka sai 27,1 miljoonaa ääntä. Go, Rodrigo Duterten pitkäaikainen tukija. Hän oli näiden vaalien suurin ja selkein voittaja.
Toiseksi ylsi yllättäen entinen senaattori Bam Aquino, joka sai 20,9 miljoonaa ääntä. Ennusteet eivät povanneet hänelle paikkaa senaatissa, mutta hänestä tuli yksi vaalien suurimmista yllättäjistä.
Kolmannen sijan vei senaattori Bato dela Rosa, presidentti Duterten entinen poliisipäällikkö, joka sai 20,8 miljoonaa ääntä. Neljänneksi sijoittui Erwin Tulfo, joka sai 17,1 miljoonaa ääntä. Hän oli parhaiten sijoittunut ehdokas presidentti Marcosia tukevien ehdokkaiden joukossa.
Viidennelle sijalle nousi veteraanipoliitikko Kiko Pangilinan, joka keräsi 15,3 miljoonaa ääntä. Tämä oli merkittävä parannus vuoden 2022 varapresidentinvaaleihin verrattuna, jolloin hän sai 9,3 miljoonaa ääntä. Kuudenneksi sijoittui edustajainhuoneen jäsen Rodante Marcoleta, joka sai 15,2 miljoonaa ääntä.
Seitsemännen ja kahdeksannen sijan veivät kokeneet poliitikot Ping Lacson (15,1 miljoonaa ääntä) ja Tito Sotto (14,8 miljoonaa ääntä). Vaikka molemmat ovat presidentti Marcosin liittolaisia, heidän tuloksensa jäivät alle odotusten.
Loppupään sijoitukset menivät istuvalle senaattorille Pia Cayetanolle (14,6 miljoonaa ääntä), edustaja Camille Villarille (13,7 miljoonaa ääntä) ja senaattori Lito Lapidille (13,4 miljoonaa ääntä). Villar irtisanoutui näkyvästi presidentti Marcosin leiristä kampanjan loppuvaiheessa, kun Rodrigo Duterte siirrettiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen asiakkaaksi Haagiin maaliskuussa – tavalla, joka herätti laajaa keskustelua Filippiineillä ja ulkomailla.
Viimeisen eli 12. paikan sai presidentti Marcosin sisar, senaattori Imee Marcos, joka keräsi 13,3 miljoonaa ääntä. Myös hän otti etäisyyttä veljensä hallintoon ja liittoutui kampanjan loppumetreillä Duterten kannattajien kanssa.
Poliittiset dynastiat vahvistuivat
Kaikkialla maassa perinteiset poliittiset perheet ja dynastiat vahvistivat asemiaan ja valtaansa. Vaikka voittajien etunimet vaihtuvat, sukunimet pysyvät samoina sukupolvesta toiseen. Erityisen selvästi tämä vallan keskittyminen näkyi suuren kaupunkien pormestarivaaleissa.
Makati Cityssä, maan talouselämän keskuksessa, Binayn perheestä valittiin pormestariksi tällä kertaa Nancy Binay, nykyisen pitkäaikaisen pormestarin Abigail Binayn sisko. Taguig Cityssä, josta on kasvanut Makatin kilpailija maan talouselämän keskuksena, Lani Cayetano valittiin uudelleen pormestariksi. Metro Manilan väkirikkaimmassa kaupungissa, Quezon Cityssä, Josefina ”Joy” Belmonte sai toisen kautensa pormestarina.
Keski-Filippiinien suurimmassa kaupungissa, Cebu Cityssä, nykyinen pormestari Mike Rama hävisi kaupunginvaltuutettu Nestor Archivalille. Myös Cebun kuvernööri Gwen Garcia menetti paikkansa Duterten perheen liittolaiselle Pamela Baricuatrolle.
Vaikka Rodrigo Duterte on Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkintavankeudessa Haagissa, hänet valittiin ylivoimaisesti Davaon pormestariksi – virkaan, jota hän hoiti yli kahden vuosikymmenen ajan ennen presidenttikauttaan. Hänen poikansa Sebastian Duterte nousi varapormestariksi, toinen poika Paolo säilytti paikkansa kongressissa, ja kaksi lastenlasta valittiin kaupunginvaltuustoon.
Vaikka vaalit yleisesti vahvistivat poliittisten dynastioiden asemaa myös paikallistasolla, ne heijastelivat samalla kasvavaa tyytymättömyyttä järjestelmään, joka ei ole onnistunut tarjoamaan todellista vaihtoehtoa vakiintuneille valtaryhmille. Uusien poliittisten toimijoiden mahdollisuudet päästä mukaan päätöksentekoon pysyvät yhä vähäisinä.
Äänestysprosentti ja vaalien kulku
Vaaleissa oli rekisteröityneitä äänestäjiä 68 miljoonaa. Äänestysprosentti nousi 81,65 prosenttiin, mikä on maan historian korkein luku välivaaleissa. Ulkomailla asuvien filippiiniläisten äänestysaktiivisuus nousee 18-19 prosenttiin uuden internet-äänestysjärjestelmän ansiosta (lopullinen tulos vielä vahvistamatta).
Vaaleihin liittyi jälleen useita vakavia ongelmia. Filippiinien kansallinen poliisi raportoi 35 vaaleihin liittyviä väkivallantekoja, joissa sai surmansa yhteensä 13 ihmistä. Erityisen levottomia alueita olivat Cordilleran hallintoalue ja Bangsamoron autonominen alue, joissa kirjattiin väkivaltatapauksista 11 ja surmista 8.
Automaattisten ääntenlaskentakoneiden toimintahäiriöitä raportoitiin eri puolilta maata. Useita koneita jouduttiin vaihtamaan ylikuumenemisen ja virheellisten äänestyskuittien vuoksi. Viivästykset aiheuttivat turhautumista äänestäjissä ja heikensivät luottamusta vaalitulosten luotettavuuteen.
Äänten ostaminen oli jälleen yleistä – joko käteisavustuksilla tai julkisten varojen laittomalla käytöllä, kuten lahjojen ja avustusten lupaamisella äänestäjille. Vaaliviranomainen COMELEC vastaanotti yli 600 ilmoitusta äänten ostosta. 213 ehdokasta – mukaan lukien useita tunnettuja poliitikkoja – kutsuttiin vastaamaan syytöksiin äänten ostamisesta.
Yksi näiden vaalien epäonnistumisista oli ennakkokyselytutkimusten heikko osumatarkkuus. Kaikki laajemmat tutkimukset ennustivat presidentti Marcosin tukijoiden muodostaman Alyansa-koalition selvää voittoa vielä muutamaa päivää ennen vaaleja – mutta toisin kävi. Tämä herättää kysymyksiä kyselyjen kyvystä ennustaa viime hetken kannanmuutoksia, jotka usein ratkaisevat vaalien lopputuloksen.
Vaalien poliittiset seuraukset
Vuoden 2025 välivaalit merkitsivät muutosta Filippiinien poliittisessa tasapainossa. Presidentti Marcosin poliittinen asema muuttui epävakaammaksi, kun hänen liittolaistensa tuki kongressissa heikkeni. Samalla Duterten perheen asema vahvistui, ja sen rinnalle nousi aiempaa yhtenäisempi oppositio.
Välivaalien tulos pakottaa Marcosin hallinnon arvioimaan uudelleen strategioitaan, erityisesti talouspolitiikan saralla. Kritiikki hallituksen talouslinjauksia kohtaan on kärjistynyt kasvavan työttömyyden ja korkean inflaation seurauksena. Duterten liittolaisten ja talouspoliittiset vaihtoehdot voivat haastaa nykyisen hallinnon suunnan ja lisätä poliittista painetta sitä kohtaan.
Poliittisen kentän pirstoutuminen tarkoittaa, että tulevat kuukaudet ovat täynnä liittoutumien rakentamista ja kulissien takaisia neuvotteluita. Lainsäädäntötyö voi hidastua, erityisesti kiistanalaisten lakiesitysten kohdalla. Marcosin hallinto joutunee tekemään yhä suurempia myönnytyksiä saadakseen uudistuksensa läpi senaatissa.
Varapresidentti Sara Duterten virkarikosoikeudenkäynti tulee saamaan jatkossa paljon julkisuutta, sillä sen lopputulos on edelleen avoin. Senaattoreiden äänestys voi ratkaista paitsi Duterten perheen poliittisen tulevaisuuden myös heidän oman asemansa – ja jopa koko senaatin uskottavuuden kansalaisten silmissä.
Marcosin ja Duterten leirien välinen valtakamppailu jatkuu, mutta nyt entistä monimutkaisemmassa ja ennustamattomammassa ympäristössä. Yksi asia on kuitenkin varma: Filippiinien politiikka ei tule olemaan tylsää lähitulevaisuudessa.
Aiheesta lisää:
Vaalit ja valta – Filippiinien välivaalit 2025
Presidentti Duterten pidätys – Sankari, konna vai marttyyri?
