”Morongin hirviö” on kuin zombie, joka kieltäytyy kuolemasta. Vaikka sen rakentaminen keskeytettiin, sitkeästi se raahautuu elävän kuolleen lailla eteenpäin.
Filippiineillä on Aasian kallein sähkön hinta, mikä on yksi suurimmista teollisuuden ongelmista, maan kymmenistä miljoonista pienituloisista perheistä puhumattakaan joiden tulosta sähkölasku lohkaisee leijonan osan.
Asiat voisivat olla toisin jos maa olisi onnistunut viemään loppuun aloittamansa ydinvoimalaitoksen, mutta niin ei käynyt. Filippiinien ydinvoimahankkeesta tuli epäonnistumisen monumentti, mitä ei viisauden hammas missään vaiheessa puraissut.
Ydinvoima ei tule mieleen kun puhutaan nykypäivän Filippiineistä, mutta toisin oli 1960- ja 70-luvuilla jolloin maasta haluttiin tehdä ydinvoiman edelläkävijä Aasiassa. Siitä halusta jäi jäljelle ydinvoimala, joka ei ole tuottanut sähköä wattiakaan.
Hirviö siitetään
Filippiinien ydinohjelma alkoi vuonna 1958 kun maahan perustettiin Filippiinien hallituksen virasto, Philippine Atomic Energy Commission (PAEC), edistämään ja tutkimaan atomienergian käyttöä rauhanomaiseen siviilikäyttöön.
Vuonna 1963 PAEC rakensi Yhdysvaltain avulla filippiinien ensimmäisen ydinreaktorin, pienen PRR-1 tutkimusreaktorin Dilimanin alueelle Quezon Cityyn. Reaktoria käytettiin vuosina 1964–1984 koulutukseen, tutkimukseen ja isotooppien tuotantoon.
Heinäkuussa 1973 presidentti Ferdinand Marcos määräsi poikkeustilan suomilla valtuuksilla, että maahan rakennetaan ydinvoimala. Öljykriisin jälkeen vuonna 1973 presidentti piti sitä sopivana vaihtoehtoisena energialähteenä. Hän perusti komitean järjestämään tarjouskilpailun kaksi 620 megawatin ydinreaktoria sisältävälle voimalalle.
Yhdysvaltalaiset General Electric ja Westinghouse Electric toimittivat kaksi tarjousta. General Electricin tarjous sisälsi yksityiskohtaiset tiedot ydinvoimalasta ja arvioi sen maksavan 700 miljoonaa dollaria. Westinghouse toimitti 500 miljoonan dollarin kustannusarvion, mutta ehdotus ei sisältänyt mitään yksityiskohtia eikä maksujen eritelmiä.
Komitea, jonka tehtävänä oli arvioida hankkeet, piti parempana General Electricin ehdotusta, jota se suositteli presidentille. Kesäkuussa 1974 Marcos kuitenkin päätti allekirjoittaa sopimuksen Westinghousen kanssa.
Marcos jätti huomiotta myös valtion oman sähköyhtiön National Power Corporationin toiveet ja neuvot. Myös kaikki geologien varoitukset maanjäristysten ja tsunameiden riskeistä kaikuivat kuuroille korville.
Marcos määräsi voimalahankkeen johtajaksi Herminio Disinin, Marcosin sisäpiirissä operoineen liikemiehen, jonka vaimo Paciencia oli Imelda Marcosin serkku ja presidenttiperheen henkilääkäri.
Hirviö syntyy
Bataanin ydinvoimalaitoksen, jota paikalliset alkoivat kutsua ”Morongin hirviöksi”, rakentaminen aloitettiin vuonna 1976 Napot Pointin niemelle Morongin kaupungin alueelle, linnuntietä noin 70 kilometriä Manilasta.
Rakentamisessa oli jatkuvia ongelmia: Hitsaussaumat eivät läpäisseet tarkastuksia, kaapeloinnit eivät toimineet, putket ja venttiilit vuotivat, lupaprosessit myöhästelivät ja tarkastuksia hoidettiin lahjuksilla.
Maaliskuuhun 1975 mennessä Westinghousen kustannusarvio voimalan loppuunsaattamisesta nousi 1,2 miljardiin dollariin, jolloin voimalaitos valmistuessaan kattaisi 10 prosenttia maan ulkomaanvelan kokonaismäärästä. Vuonna 1976 Filippiinien talouden bruttokansantuote oli 17 miljardia dollaria ja valtion budjetti 1,5 miljardia dollaria.
Vuoteen 1984 mennessä kustannukset olivat paisuneet jo 2,3 miljardiin dollariin ja hanke kutistunut yhden reaktorin voimalaksi, joka tuottaisi sähköä puolet alkuperäisestä suunnitelmasta.
Helmikuussa 1986 EDSA vallankumous ajoi Marcosit maanpakoon ja uudeksi presidentiksi nousi Corazon Aquino. Huhtikuussa 1986 Tšernobylissä räjähti ydinvoimalan reaktori. Kun tieto onnettomuudesta saavutti Filippiinit, päätti Aquinon hallinto pysäyttää Bataanin ydinvoimalaitoksen viimeistelyn.
Viisas päätös aikanaan, mutta väistämättä voimalasta tuli siitä lähtien poliittinen jalkapallo. Myös Filippiineillä taistelu ydinvoiman puolesta ja vastaan taistellaan propagandan ja tieteellisten tosiasioiden välillä. Tieteelliset tosiasiat eivät näytä voittavan, koska propaganda ja tieto ovat fuusioituneet tilaan, missä asia on sillä lailla, ettei se ole enää millään lailla.
Huolimatta siitä, ettei voimalaa ole käytetty, sitä on säännöllisesti huollettu. Vuonna 2007 Filippiinien hallitus päätti jatkaa laitoksen ylläpitämistä ja kunnossapitoa myös tulevaisuudessa.
Hirviö tapetaan
Aquinon hallinto haastoi Westinghousen oikeuteen Yhdysvalloissa hankkeen ylihinnoittelusta ja lahjonnasta, mutta syytteet hylättiin ja lainan takaisinmaksusta tuli maan suurin yksittäinen taloudellinen taakka. Filippiinit joutui maksamaan voimalan lainoista ja koroista 246 000 dollaria päivässä kunnes ne saatiin maksettua vuoteen 2007 mennessä.
Miksi voimalan kustannukset nousivat alkuperäisistä arvioista jopa 400 prosenttia? Ensisijaisesti siksi, että Marcos, Disini ja muut vähäisemmät vasallit näkivät hankkeessa keinon rikastuttaa itseään.
Huolimatta maan energiaviranomaisten esittämistä varaumista, Marcos valitsi Westinghousen laitoksen toimittajaksi ja järjesti sille rahoituksen ulkomaisilta pankeilta valtion takaamilla lainoilla.
Marcos lohkaisi osuutensa Disinin välityksellä, jolle Westinghouse tilitti arviolta 80 miljoonaa dollaria hankeen maksuista takaisin lahjuksina. The New York Timesin teettämän raportin mukaan Disinin ”palkkio” oli 5 prosenttia kaikista Westinghouselle maksetuista maksuista. Tästä summasta Disini siirsi 95 prosenttia Marcosin hallinnoimille pankkitileille eri puolille maailmaa ja piti loput itse.
Kun Aquinon hallinto ei saanut oikeutta Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän kautta eikä Westinghouse suostunut neuvottelemaan maksujen palauttamisesta tai kohtuullistamisesta, Filippiinien hallitus aloitti lakiteknisen punnertamisen oman oikeusjärjestelmänsä kanssa.
Vuonna 1987 Presidential Commission on Good Government (PCGG), jonka Aquinon hallinto perusti oikeuslaitoksen itsenäiseksi virastoksi perimään Marcosin perheen ja heidän liikekumppaniensa laittomasti hankittuja omaisuuksia, ohjeisti hallitusta nostamaan syytteet ja vaatimaan vahingonkorvauksia Disiniltä ja Marcosin pariskunnalta.
Syytteet nostettiin Sandiganbayanin erityistuomioistuimessa, joka käsittelee valtion hallinnon ja valtion omistamien yritysten korruptioon liittyvät oikeusjutut.
Hirviö haudataan
Filippiineillä oikeuden rattaat pyörivät hitaasti. Vuonna 1997 oikeusasiamies kolmesti hylkäsi esitetyt syytteet, koska niille ei hänen mielestään ollut perustetta eivätkä todisteet olleet riittävät. Lopulta, vuonna 2003, hallitus vei vaatimuksensa korkeimpaan oikeuteen.
Siinä välissä presidentti Marcos ehti kuolla, Imelda aloittaa uuden poliittisen uran senaattorina ja Disinikin oli paennut asumaan Itävaltaan.
Kaikki Bataanin ydinvoimalaa koskevat oikeusjutut ikään kuin tapahtuivat jossain toisessa ulottuvuudessa, missä ketään ei oikeasti tuomita mistään eikä kukaan joudu vastuuseen leikin loputtua.
Vasta vuonna 2012 Sandiganbayan katsoi Disinin syylliseksi ja olevan vastuussa noin 50 miljoonan dollarin laittomien palkkioiden vastaanottamisesta Westinghouselta, mutta vapautti Marcosit syytteistä koska heitä vastaan ei löytynyt riittävästi konkreettisia todisteita.
Disini palasi Filippiineille vuonna 2011 (maksettuaan hänelle määrätyt 544 000 punnan takuut käteisellä) ja kuoli 78–vuotiaana vapaana miehenä munuaisten vajaatoimintaan vuonna 2014.
Kuluvan vuoden kesäkuussa korkein oikeus vahvisti vuoden 2012 Sandiganbayanin päätöksen ja määräsi Disinin maksamaan valtiolle miljardin peson vahingonkorvaukset ja miljoonan peson sakon.
Bataanin voimalaitoksen oikeusjuttu paketoitiin raamatullisilla linjauksilla. Raamatussahan Jumala tuomitsi usein taannehtivasti ja ihminen saa maksaa synneistään vasta kuolemansa jälkeen. Hyvin usein Jumala tuomitsi koko kansan koviin rangaistuksiin siitä, että joku oli tehnyt syntiä. Siis nekin saivat tuomion, jotka eivät olleet tehneet syntiä.
Hirviötä herätellään henkiin
Kun seuraa miten Bataanin ydinvoimalaitoksen elvyttämistä on viety eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana, voimme olla levollisia sen suhteen että ”Morongion hirviö” pysyy monumenttina sille kuinka ydinvoimalaistosta ei tule toteuttaa.
Vuonna 2008 kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) tarkasti voimalan ja ohjeisti Filippiinien hallitusta ydinvoimaohjelman elvyttämistä koskevista yleisistä vaatimuksista. He myös korostivat, että asianmukainen infrastruktuuri, turvallisuusstandardit ja tietämys on oltava olemassa ennen hankkeen aloittamista.
Helmikuussa 2010 National Power Corporation teki yhdessä Korea Electric Power Corporationin kanssa rahoitussuunnitelman voimalan elvyttämiseksi alkuperäiseen käyttöön. Kustannuksiksi arvioitiin noin miljardi dollaria.
Helmikuussa 2011 Filippiinien hallitus ilmoitti antavansa National Power Corporationille 40 miljoonaa pesoa vuodessa Bataanin ydinvoimalaitoksen ylläpitoon 30 vuoden ajaksi.
Toukokuussa 2011 ilmoitettiin, että voimala muutetaan matkailukohteeksi. Hanke ei edennyt tiedotusvälineille jaettavaa tiedotetta pidemmälle.
Vuonna 2016 useat senaattorit tarkastivat voimalaitoksen ja totesivat sen olevan hyvässä kunnossa. Energiaministeriölle annettiin määräys ”tarkastella” voimalan viimeistelyn edellytyksiä.
Vuoden 2017 lopulla Venäjän Rosatom State Atomic Energy Corporationin ja Slovenian GEN Energija -yhtiön edustajat kävivät arvioimassa laitoksen elvyttämistä ja sen kustannuksia. Bataanin voimalaitoksen elvyttämisen sijaan molemmat suosittelivat hallitusta harkitsemaan kokonaan uusien ydinvoimalaitosten rakentamista.
Huhtikuussa 2018 Rosatomin Kaakkois-Aasian toiminnanjohtaja Egor Simonov totesi, että voimala olisi mahdollista elvyttää, ja vahvisti sen olevan ”suhteellisen hyvässä kunnossa”.
Vuonna 2019 puolustusministeriö ilmaisi tukensa ydinvoimalan elvyttämiselle. Myös Philippine Nuclear Research Institute kehotti hallitusta elvyttämään voimalaitoksen.
Presidentti Duterte perusti valiokunnan selvittämään ydinvoiman käyttöä sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta. Valiokunnan työ on vielä kesken, mutta vuosien 2020 ja 2021 valtion budjeteissa ei Bataanin voimalaitokselle ole uusia määrärahoja.
Näin vakuuttava energiapoliittinen pellehyppely ei tuo uusia virstanpylväitä Filippiinien ydinvoimahankkeeseen. Se kuitenkin takaa sen, ettei Moronging hirviö palaa elämään.
