Eid al-Fitr – Parasta pöytään

Tänään ei Filippiineillä mennä töihin. Tänään syödään ja juodaan kunnolla. Jotkut tekevät sen lomapäivän päätteeksi, toiset uskonnollisista syistä.

Tänään Filippiineillä vietetään Eid al-Fitr-juhlapäivää, eli ramadanin paastokuukauden päättymisen juhlaa. Se on toinen islamilaisista kansallisista vapaapäivistä; toinen on Eid al-Adha, uhrifestivaali, jota vietetään kesäkuuta.

Eid al-Adhassa muistetaan ja kunnioitetaan Abrahamin halukkuutta uhrata poikansa Ismail kuuliaisuuden osoituksena Jumalalle. No, sitähän vasta kelpaakin juhlia. Eid al-Adha merkitsee myös rituaalisen pyhiinvaelluksen (Haji) päättymistä Mekkaan, ja sitäkin voi juhlia, jos tuo alkuperäinen syy tuntuu liian rajulta.

Tänään koko maa kuitenkin hiljenee Eid al-Fitrin viettoon, jonka presidentti Gloria Macapacal-Arroyo julisti kansalliseksi lomapäiväksi maan islamilaisen perinnön kunnioittamiseksi vuonna 2002.

Eid al-Adha ja Eid al-Fitr ovat melko uusia vapaapäiviä Filippiinien kalenterissa, mutta ne ovat osoitus siitä, että maan muslimivähemmistö on alkanut saada äänensä kuuluviin muillakin tavoin kuin terroriteoilla.

Juhlimaan tulkaa

Tänään muslimit suorittavat rituaalisen peseytymisen, pukeutuvat uusiin vaatteisiin ja suuntaavat yhteisöjensä kokoontumisiin, yleensä moskeijaan, osoittaakseen kiitollisuutta Allahille siitä, että ovat pystyneet tekemään henkilökohtaiset uhrauksensa.

Tänään jaetaan myös zakat al-fitr-ruoka- ja rahalahjoituksia yhteisön vähäosaisimmille sekä hyväntekeväisyyteen. Yhteisten kokoontumisten jälkeen juhlintaa jatketaan perheiden ja ystävien kesken.

Filippiinien muslimivähemmistö muodostaa noin 6 prosenttia väestöstä ja on maan nopeimmin kasvava uskonnollinen ja kulttuurinen ryhmä. Vaikka muslimit eivät etnisesti eroa muista filippiiniläisistä, heidät on jätetty maan hallitsevan kulttuurin ulkopuolelle uskontonsa ja elämäntapansa erottamana.

Suurin osa Filippiinien muslimeista noudattaa sunnimuslimien oppisuuntausta, mutta heidän uskomuksissaan on myös vanhojen saaristolaisuskontojen piirteitä, kuten erilaisille hengille uhraamista.

Sulttaani lähtee torille

Filippiineillä muslimeja kutsutaan moroiksi. Alun perin espanjalaiset käyttivät sanaa moro viitatakseen Marokon muslimeihin, joiden kanssa he olivat käyneet sotia vuosisatojen ajan.

Kun espanjalaiset kohtasivat muslimeja Filippiineillä, he alkoivat kutsua myös heitä moroiksi. Vasta 1970-luvulla Filippiinien muslimit omaksuivat termin kuvaamaan heidän omaa uskonnolliskulttuurista identiteettiään.

Kun espanjalaiset kohtasivat muslimeja Filippiineillä, he alkoivat kutsua myös heitä

moroiksi. Vasta 1970-luvulla Filippiinien muslimit omaksuivat termin kuvaamaan omaa uskonnollista ja kulttuurista identiteettiään.

Kun espanjalaiset saapuivat vuonna 1521, islam oli jo levinnyt saaristoon Manilaa myöten. Espanjan siirtomaavallan yritykset ottaa saariston sulttaanikunnat hallintaansa johtivat sotiin, jotka ovat jatkuneet nykypäivään saakka.

Filippiinien muslimit ovat ylpeitä omasta identiteetistään. He eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan vähintään kolmetoista eri ryhmää, joilla jokaisella on oma kielensä, omat hallinto- ja hierarkiakäytännöt. Ryhmät eroavat myös siinä, miten he tulkitsevat islamia ja sen puhdasoppisuutta.

Valtaväestön muodostavat kristityt filippiiniläiset joutuvat kosketuksiin muslimien kanssa lähinnä kansanmarkettien ja ostoskeskusten erillisillä osastoilla, joilla muslimikauppiaat pitävät kauppakojujaan.

Näillä kojuilla tingitään, myydään merkkituotteiden kopioita ja löydetään ne kaikkein halvimmat vaihtoehdot kuluttajansuojan ulottumattomissa. Ostoskeskusten ja markettien omistajat, hyvässä yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa, katsovat muslimien tekemää kauppaa läpi sormiensa eivätkä puutu siihen, ellei se häiritse liiaksi heidän omia liiketoimiaan.

Vapaustaistelijoita ja terroristeja

Maan valtaväestön ja muslimivähemmistön rinnakkaiselo on ollut loppumatonta epäluuloa, kyräilyä, sotimista, sopimista ja valtataistelua. Suurin osa muslimeista ei pidä itseään filippiiniläisinä, vaan suvereenina kansana, joka liitettiin pakolla valtioon, jonka kanssa heillä ei ollut mitään tekemistä.

 Jo Espanjan siirtomaavallan ajoista lähtien Filippiinien valtio on rakentunut ajatukselle, että koko kansalla on yksi yhteinen henki (isang bansa, isang diwa). Monet muslimit näkevät tämän kuitenkin pakottavana yhdenmukaistamisena, jossa heidän kulttuurinsa yritetään sulauttaa kristilliseen valtakulttuuriin.

Tuosta yhteensovittamattomasta ristiriidasta syntyy kolmiodraama, jossa muslimit, valtio ja armeija kiertävät loputonta taistelujen ja rauhanneuvottelujen kehää, jossa kukaan ei lopulta voita mitään. Ristiriita ei ole ratkaistavissa, jos kaikki osapuolet haluavat sen jatkuvan.

Filippiinien armeija ja muslimikapinalliset sotivat keskinäistä nollasummapeliään: kapinalliset hyökkäävät sissisodalla valitsemiaan kohteita vastaan, kun taas armeija etsii heitä viidakoista ja yrittää samalla pitää kaupungit ja kylät turvassa partioiden ja tarkastuspisteiden avulla.

Morojen maa

Tänään Eid al-Fitr muistuttaa kaikkia siitä, että viime vuodet ovat kuitenkin olleet historiallisen rauhallista yhteiseloa Filippiinien muslimien ja valtaväestön kesken.

Filippiinien muslimit vielä maistelevat, miltä heille vuonna 2019 myönnetty uusi Bangsamoron autonominen itsehallintoalue maistuu ja millaista tulevaisuutta he pystyvät sen perustalle rakentamaan.

Bangsamoron itsehallintoalue sijaitsee Etelä-Mindanaolla, ja siihen kuuluvat muslimienemmistöiset maakunnat Maguindanao del Sur, Maguindanao del Norte, Lanao del Sur sekä Sulu-saaristo. Alueen hallinnollinen pääkaupunki on noin 400 000 asukkaan Cotabato City.

Bangsamoron alueella liikkuessa huomaa, kuinka itsehallinto on vahvistanut alueen islamilaista identiteettiä. Toivottavasti se tarkoittaa, ettei enää tarvitse puolustaa itsehallintoa asein. Mutta pahimmillaan jotkut ryhmät saattavat silti kokea, että he eivät saa osuuttaan yhteisestä kakusta muuten kuin tarttumalla aseisiin.

Tänään kuitenkin vietämme rauhallista juhlapäivää ja nautimme yhdessä muslimien kanssa ramadanin päättymisestä – hyvän ruoan ja juoman kera.

Aiheesta lisää: Islam Filippiineillä – Sotaa ja sopimista