Eläköön kuolema – Sielut ja pyhimykset juhlivat

Meitä kuolevaisia koskevat nyt niin tiukat kokoontumisrajoitukset, ettemme pääse Filippiinien hautausmaille muistelmaan pyhimyksiä ja edesmenneitä sukulaisia. Juhlikoot siellä siis sielut ja pyhimykset keskenään.

Eilen Filippiineillä vietettiin halloween-juhlaa, joka on tänä vuonna muuttunut kuvitteellisesta kuoleman karnevaalista askeleen lähemmäksi todellisuutta kun oven takana koputtaa temppua tai kepposta tarjoavien lasten sijaan koronavirus.

Tänä vuonna halloweenissa ei ollut tavanomaista sarjakuvamaista leikkisyyttä, vaan viikatemiehen makaaberi varjo löi leimansa tämänpäiväiseen pyhäinpäivään (All Saints’ Day, Araw ng mga Santo) ja huomenna vietettävään vainajien päivään (All Souls’ Day, Araw ng mga Patay).

Näillä kahdella juhlapyhällä on nyt aivan erityisen merkitys kun Filippiinien katoliset muistavat edesmenneitä sukulaisiaan, joista monet ovat kuolleet koronaan eikä tavanomaisia muistotilaisuuksia ja hautajaisia ole pystytty järjestämään. Elämme edelleen koronamaailmassa, missä menneisyys ei ohjaa nykyisyyttä ja tulevaisuudesta on tullut täysin arvaamaton.

Kovaa menoa hautausmailla

Katolinen maailma juhlii 1. marraskuuta pyhäinpäivää. Filippiineillä juhlapäivää kutsutaan nimellä Undas. Sanan alkuperästä on olemassa monenlaisia ​​tarinoita. Itse pidän eniten siitä tulkinnasta, missä undas on johdettu espanjalaisesta sanasta honra, joka tarkoittaa kunnioitusta. Tässä yhteydessä sana viittaa kunnioitukseen kuolleita kohtaan.

Koska filippiinot pitävät perhesuhteiden vaalimista erittäin tärkeänä, halloween ja undas ovat tapa yhdistää kaksi heille rakasta asiaa, juhliminen ja jälleennäkeminen. Monet filippiinot uskovat, että sukulaisten sielut juhlivat undasia elävien perheenjäsenten rinnalla.

Yhä edelleen monet perheet viettävät myös hautausmaalla koko yön. He tuovat mukanaan sadekatoksen ja leiriytyvät sukulaisten haudan ympärille. He puhdistavat haudat, syövät, juovat ja juhlivat vainajia muistellen. Aikaisemmin hautausmailla myös pelattiin monenlaisia uhkapelejä, mutta hallitus kielsi sen muutama vuosi sitten.

Hautausmaalla vierailu pyhäinpäivänä on erikoinen kokemus ja mahdollisuus ainakin yrittää ymmärtää filippiiniläistä kulttuuria. Sen sijaan, että tunnelma olisi surullinen, filippiiniläiset muistelevat yleensä hyviä asioita edesmenneistä sukulaisistaan ja tunnelma on hyvin leppoisa. Filippiiniläinen undas on sykähdyttävän kaunis elämän ja kuoleman karnevaali.

Koska hautausmaat ovat nyt kiinni, katoliset yhteisöt tarjoavat vaihtoehtoista kokemusta. Undas Online on verkkosivusto, missä ihmiset voivat esittää rukouspyyntöjä kuolleille sukulaisille ja sytyttää virtuaalisen muistokynttilän. Sivustolla lähetetään myös suoria online-messuja.

Kaupungin kaatop… hautausmaa

Undaksen aikaan korostuu yksi filippiiniläinen merkillisyys: Filippiinot kunnioittavat edesmenneitä sukulaisiaan, mutta he eivät kunnioita samalla tavalla julkisia hautausmaitaan.

Suurimman osan vuotta kaupunkien katoliset hautausmaat tuovat mieleen enemmän helvetilliset maisemat kuin paratiisin puiston: Ruoho kasvaa leikkaamattomana, kuivuneita kukkia ja hajonneita koristeita hujan hajan ja betoniset haudat ovat murtuneet paljasten niiden halloween-näkymät.

Hautausmailla on kahden kerroksen väkeä: Perusvainajat haudataan perheiden omistamiin betonilaatikoihin, jotka käydään siivoamassa ja koristelemassa kerran vuodessa undasin aikana. Varakkaammat sielut saavat isolla rahalla leposijan omalta erilliseltä alueeltaan, minne heille rakennutetaan ylellisiä mausoleumeja, jotka pidetään siistinä ympäri vuoden. Filippiinejä kuristava kaikkialle ulottuva eriarvoisuus ulottuu myös ikuisuuteen.

Die hard

Erityisesti tällä hetkellä ihmisiä ahdistavat pikahautaukset, joita sairaalat ja hautaustoimistot joutuvat tekemään koronarajoitusten vuoksi. Jos potilas kuolee sairaalassa, hänet tuhkataan mahdollisimman nopeasti eikä sukulaisille jää juurikaan mahdollisuuksia perinteisiin kuolemaan liittyvin riitteihin ja järjestelyihin. Moni perhe on saanut viime kuukausina sairaaloista kaksi tylyä viestiä: Sukulaisenne on kuollut, ja heti perään toinen viesti, missä kerrotaan että voitte tulla noutamaan tuhkat ja maksamaan laskun.

Osaksi tämä on näissä olosuhteissa ymmärrettävää ja se tulee ravistelemaan myös hautaamisen liittyviä perinteitä ja tapoja. Filippiinit on ollut hyvin konservatiivinen maa hautauskäytännöissä. Vasta kuluvan vuosikymmenen aikana polttohautaus on laajemmin tullut perinteisen kalliin ja työlään hautauksen vaihtoehdoksi. Nämä koronan aikana tehtävät pakkotuhkaukset ovat opettaneet useille perheille kuinka paljon käytännöllisempää ja halvempaa tuhkaus on.

Tanssi yli hautojen

Ikivanhan filippiiniläisen uskomuksen mukaan hautausmaalta palattuaan pitää jättää palavat kynttilät kodin oven eteen, jotta sielut eivät seuraisi taloon kummittelemaan. Polttamalla kynttilää osoitetaan, että perheen edesmenneitä jäseniä muistetaan eikä heidän tarvitse tulla sisään muistuttamaan olemassaolostaan.

Toisen vanhan uskomuksen mukaan sadepisarat ovat kuolleiden kyyneleitä. Jos pyhäinpäivänä sataa, sielut itkevät. Nyt sielut saavat vuodattaa kyyneliä oikein kunnolla kun vuoden toistaiseksi voimakkain taifuuni tanssii hautojen yli.