Mistä tulevat maailman kauneimmat naiset? Kysymys on yhtä sitkeä kuin ihmiskunnan tarve ihastella, verrata ja väittää vastaan. Filippiinit sujahtaa näihin väittelyihin yllättävän usein, koska siellä kauneus ei ole sattumaa – se on kansallinen pakkomielle ja ylpeyden aihe.
Kuulin kerran väitettävän, että Filippiinit tunnetaan kolmesta B:stä: Boxing, Basketball ja Beauty contests. Tämä ei välttämättä päde ulkomailla, mutta kotimaassa kolmen B:n asema on kiistaton. Manny Pacquiaon nyrkkeilyotteluja lukuun ottamatta mikään muu tapahtuma ei sähköistä filippiiniläisiä samalla kansallisella kiihkolla kuin koripallo ja kansainväliset kauneuskilpailut.
Filippiinit arvostavat kauneutta niin paljon, että siitä on muodostunut kansallinen hyve. Upeat juhlapuvut, häikäisevät hymyt ja seksikkäät uimapuvut ovat aina muodissa, vaikka niiden lumo on hiipumassa monissa länsimaissa.
Täällä niiden tenho tuntuu vain kasvavan ja saavuttavan uusia huippuja. Eivätkä kauneuskilpailut enää rajoitu vain naisiin. Kauneuskilpailuja järjestetään myös muille ryhmille: miehille, seksuaalivähemmistöille, pienille lapsille, kotiäideille, isoäideille tai mille tahansa ryhmälle, jolle vain voidaan luoda oma kilpailu.
Kansallinen pakkomielle
Filippiiniläiset tutustuvat kauneuskilpailuihin jo nuorena, sillä jokainen barangay, kaupunki ja provinssi kruunaa oman vuosittaisen kaunottarensa. Vanhemmat ja sukulaiset patistavat lapsiaan kilpailuihin jo pienestä pitäen, sillä menestys tuo arvostusta ja uusia mahdollisuuksia koko perheelle.
Kauneuden korostunut yhteiskunnallinen merkitys on luonut ilmiön, jossa kauneuskuningattaret nauttivat kilpailumenestyksen lisäksi sen mukanaan tuomasta vallasta ja sosiaalisesta arvostuksesta. Monet kruunatut kauneuskuningattaret ovat luoneet uran arvostettuina näyttelijättärinä, menestyneinä yrittäjinä ja vaikutusvaltaisina poliitikkoina.
Filippiineillä naisellinen kauneus nähdään pikemminkin naisia voimaannuttavana tekijänä kuin uhkana heidän naiseudelleen ja asemalleen yhteiskunnassa. Tässä maan kulttuuri on linjassa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa; kauneuskilpailuissa parhaiten menestyvät maat ovat yleensä entisiä Espanjan tai Portugalin siirtomaita, joissa arvostetaan perinteistä naiskauneutta.
Kauneuden palvontaa
Koska Filippiinit on monella tapaa latinalainen maa keskellä Aasiaa intohimo naiskauneuden palvontaan juontuu espanjalaisesta siirtomaaperinnöstä. Espanjalaiset toivat maahan uskonnolliset karnevaalit, kuten Flores de Mayo ja Santacruzan, joihin valittiin mukaan kaupungin kauneimpia neitoja. Ne olivat eräänlaisia esikauneuskilpailuja.
Espanjalaisten jälkeen siirtomaavalta siirtyi amerikkalaisille, jotka häivyttivät karnevaaleista uskonnolliset vivahteet ja toivat niihin mukaan kaupallista kilpailuhenkeä. Vuonna 1908 järjestettiin ensimmäinen Filippiinien näyttely Manilan Luneta-puistossa vahvistamaan Yhdysvaltain ja Filippiinien ystävyyttä. Se oli yksi tuon ajan tunnetuimmista ja merkittävimmistä tapahtumista, joka houkutteli vierailijoita kaikkialta maasta.
Yksi näyttelyn keskeisistä tapahtumista oli karnevaalikuningattaren valinta. Kuningatar valittiin paitsi hänen kauneutensa myös hänen esiintymistaitojensa vuoksi, sillä hän tapasi korkeita valtion virkamiehiä, toimi näyttelyn kasvoina, joilla mainostettiin esillä olevia tuotteita.
Vuonna 1926 karnevaalikuningattaren valinta muutettiin kansalliseksi kauneuskilpailuksi. Kilpailun voittaja kantoi vuoden ajan Miss Philippines -titteliä, ja perintöprinsessat nimettiin edustamiensa alueiden mukaan, Miss Luzon, Miss Visayas ja Miss Mindanao. Kaupungit alkoivat myös järjestää omia paikallisia karnevaaleja, joissa valittiin paikallinen kauneuskuningatar, joka eteni Manilan loppukilpailuun edustamaan kotiprovinssiaan.
Tuolloin titteliä tavoittelevat naiset tulivat paikallisista eliittiperheistä ja edustivat ihanteellista filippiiniläistä nuorta naista: naimatonta, hyvin kasvatettua ja koulutettua. Osallistujat tulivat usein perheistä, joilla oli espanjalaista, amerikkalaista tai kiinalaista syntyperää.
Kauneuden sokaiseva salama
Toisen maailmansodan jälkeen kauneuskilpailuissa alettiin korostaa voimakkaammin osallistujien ulkoisia avuja. Kansakunta janosi viihdettä ja positiivisia elämyksiä, ja kauneuskilpailut levisivät kaikkialle saaristoon.
Tuolloin kilpailuilla oli toinenkin tavoite: Kauneuskuningatar kruunattiin kauneutensa lisäksi myös perheensä ja kannattajiensa kyvystä myydä äänestyslippuja hyväntekeväisyyshankkeiden rahoittamiseksi. Tämä käytäntö on jatkunut provinsseissa tähän päivään asti.
Vuonna 1952 Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäiset Miss Universum -kilpailut, jonne maata edustamaan lähetettiin Miss Philippines Teresita Sanchez. Tuolloin universumin kauneimmaksi kruunattiin kuitenkin suomalainen Armi Kuusela, joka tunnetusti toi osan kruununsa loistosta myös Filippiineille.
Vuonna 1969 Filippiinit sai vihdoin oman Miss Universum -voittajan, kun 18-vuotias Gloria Diaz kruunattiin planeetan kauneimmaksi naiseksi. Gloria Diazin kruunaus oli salamanisku, joka sokaisi filippiiniläiset seuraamaan pakkomielteisesti kauneuskilpailuja yhtä intohimoisesti kuin muut maat seuraavat urheilun MM-kisoja.
Gloria Diazin menestyksen jälkeen filippiiniläisten kaunottarien voittokulku jatkui. Filippiiniläisiä on kruunattu Miss Universumiksi 4 kertaa (1969, 1973, 2015 ja 2018), Miss Worldiksi kerran (2013) ja Miss Internationaliksi 6 kertaa (1964, 1970, 1979, 2005, 2013 ja 2016).
Loputtomien kruunajaisten lisäksi myös kansainvälisten kauneuskilpailujen isännöiminen on heittänyt lisää bensaa kansallisen intohimon roihuun. Filippiinit on järjestänyt Miss Universum -kilpailut kolme kertaa ja lukuisia pienempiä kansainvälisiä kilpailuja.
Pakkomielteen palaset
Kun etsimme syitä filippiiniläisten fanaattiselle kiinnostukselle kauneuskilpailuja kohtaan, päädymme listaamaan ainakin seuraavat kulttuuriset, sosiaaliset ja historialliset tekijät.
1. Siirtomaahistoria
Yhdysvaltain siirtomaavallan aikana kauneuskilpailut vakiintuivat osaksi yhtenäiskulttuuria. Elokuvien ja muotilehtien kautta maahan saapui myös länsimaisia kauneusihanteita, jotka filippiiniläiset omaksuivat ja sekoittivat ne omiin perinteisiin kauneuskäsityksiinsä. Viehättävä sekoitus lisäsi entisestään filippiiniläisten kaunottarien mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä areenoilla.
2. Kilpailuperinne
Paikallisilla kauneuskilpailuilla on pitkät perinteet, ja ne ovat juurtuneet syvälle kansalliseen kulttuuriin, jossa niitä pidetään merkittävinä yhteisöllisinä tapahtumina. Tämä perinne saa huipennuksensa kansainvälisissä kilpailuissa, joiden aikana koko kansakunta hetkeksi yhdistyy tukemaan edustajaansa.
3. Kansallisen identiteetin korostus
Kauneuskilpailut, erityisesti kansainväliset kilpailut, kuten Miss Universum tai Miss World, nähdään mahdollisuuksina esitellä maailmalle naiskauneuden lisäksi myös filippiiniläisiä kulttuuriarvoja. Kauneuskilpailujen koetaan tuovan kunniaa koko kansakunnalle ja vahvistavan maan tunnettavuutta kansainvälisellä näyttämöllä.
4. Median vaikutus
Koska filippiiniläiset janoavat uusia kauneuskuningattaria, media rummuttaa koko voimallaan uutisia kilpailuista ja mieltä kiihottavia tarinoita osallistujien taustoista. Tunnetuimmat kauneuskuningattaret saavuttavat lähes aina maanlaajuisen julkkisstatuksen ja kansainvälisten kilpailujen voittajista tulee kansallisia ikoneja.
5. Urapolku
Monet nuoret naiset näkevät kauneuskilpailut ponnahduslautana menestykseen ja sosiaaliseen nousuun. Voittajat saavat mahdollisuuden toimia malleina, näyttelijöinä ja juontajina, mikä tekee kilpailuista myös oikotien tuottoisalle ammatilliselle uralle.
6. Voimaantuminen
Maassa, jossa sosioekonomiset haasteet ovat arkipäivää, kauneuskilpailut tarjoavat naisille toivoa ja mahdollisuuksia paremmasta elämästä. Kauneuskuningattaria ei nähdä vain ulkoisten ominaisuuksien summana, vaan tärkeää on myös heidän kykynsä edustaa filippiiniläistä naista ja hänen perinteisiä arvojaan.
Näiden tekijöiden yhdistelmä tekee kauneuskilpailuista Filippiineillä kulttuuri-ilmiön, joka on sekoitus viihdettä, mahdollisuuksia ja perinteitä.
Kauneus kannattaa
Kauneuskilpailuteollisuus on myös merkittävää liiketoimintaa. Kansalaisten loputon kiinnostus kauneuskilpailuja kohtaan näkyy suurina rahasummina, joita sponsorit ja mainostajat sijoittavat kilpailuihin ja osallistujien näkyvyyteen.
Maan suurimman kilpailujärjestäjän Binibining Pilipinas Charitiesin tilinpäätöksistä voi lukea suoraan, kuinka tuottoisia heidän järjestämät kauneuskilpailut ovat olleet viimeisten viiden vuoden aikana: Sponsori- ja mainostulot ovat lähes kolme miljoonaa euroa. Lipputuloja kertyi noin puoli miljoonaa euroa.
Kauneuskilpailuissa työskentelee myös suuri määrä muotisuunnittelijoita, valmentajia, hius- ja meikkitaiteilijoita, joille kilpailut toimivat ponnahduslautana menestykseen omilla aloillaan.
Naiskauneuden kritiikki
Filippiineillä kauneus on tiiviimmin sidoksissa perinteiseen ja idealisoituun naiskuvaan kuin länsimaissa, missä kauneuskilpailut ovat kohdanneet kritiikkiä ja niitä pidetään naisille jopa haitallisina. Kilpailujen katsotaan myös asettavan epärealistisia kauneusstandardeja ja edistävän sukupuolten välistä eriarvoisuutta.
Täällä tällaiset perustelut eivät herätä vastakaikua. Filippiineillä kauneuden ja sosiaalisen arvostuksen välillä on huomattavasti vahvempi yhteys kuin länsimaissa eikä sukupuolten fyysisten ominaisuuksien korostamista pyritä kyseenalaistamaan tai vastustamaan. Ne hyväksytään sellaisenaan osana ihmisyyttä ja sen luontaista moninaisuutta.
Joissain länsimaissa ei enää nähdä naiseutta silloinkaan, kun se on selvästi läsnä – mutta sitä löydetään sitäkin hanakimmin paikoista, joissa sitä ei ole. Filippiiniläisiä naisia ei naisina loukkaa se, että heitä pidetään ja arvostetaan perinteisinä naisina.
Kauneus ei katoa
Filippiiniläisten suhde fyysiseen kauneuteen on mielenkiintoinen eikä se loppujen lopuksi ole kovin kaukana antiikin Kreikan kauneuskäsityksistä. Jopa kuvaukset taiteessa kauniista filippiiniläisistä ovat kreikkalaisen ihanteen muunnelmia: Adonis ja Aphrodite pukeutuneena perinteiseen filippiiniläiseen barongiin tai baro’t sayaan.
Antiikin kreikkalaisten tapaan myös filippiiniläiset haluavat nähdä itsensä kauniiden ihmisten kansana. Yksilötasolla se ei tietenkään ole mahdollista, mutta kansakunnat elävät kollektiivista omakuvista, joten sallittakoon filippiiniläisten nauttia intohimostaan, sillä se ei ole muilta kansoilta pois – ellei sitten puhuta kansainvälisten kauneuskilpailujen voitoista.
Aiheesta lisää:
