Filippiineillä vituttaa – Mikä vähiten?

Mitä sellaista Filippiinit tarjoaa, jonka vuoksi yhä useampi suomalainen haluaa kaikista maailman maista asua Filippiineillä.

Viime viikolla läimittiin poskea niillä asioilla, jotka Filippiineillä pitkään asuneet suomalaiset ovat kokeneet rasittaviksi. Nyt käännetään toinen poski hellittäväksi asioilla, jotka eivät harmita ollenkaan vaan ovat niitä syitä miksi haluamme asua Filippiineillä.

Tässäkään kirjoituksessa ei vatvota paikka- ja aikasidonnaisia itsestäänselvyyksiä, jotka liittyvät lähinnä turistien kokemuksiin lyhytaikaisista vierailuista maahan. Tässä mutustellaan sellaisia tekijöitä, jotka saavat suomalaisen maahanmuuttajan kotoutumaan pysyvästi Filippiineille.

We shall return

Jo vuonna 1521 ensimmäiset saaristoon saapuneet eurooppalaiset Magalhaesin maailmanympäripurjehduksella huomasivat, että näillä saarilla elää pienissä heimoyhteisöissä ihmisiä jotka toivottivat vierasmaalaiset auliisti tervetulleiksi. Magalhaesin oma kotoutuminen Filippiineille jäi vajaaksi kun paikallinen Lalli, heimopäällikkö Lapu-Lapu joukkoineen puhkoi hänet ja hänen unelmansa kotiin pääsystä Mactanin saaren rantahietikkoon. Mutta siitä eteenpäin Filippiinien historia on pääosin todistanut myötämielisestä suhtautumisesta ulkomaalaisia maahanmuuttajia kohtaan.

Löytöretkeilijöiden jälkeen tulivat Espanjasta ja Meksikosta karkotuksen saaneet langenneet katolliset papit, joiden kanssa filippiinot tulivat miten kuten sopeutuen toimeen. Heidän jälkeensä tulivat amerikkalaiset. Heidän kanssaan yhteyselo sujui jo paremmin. Amerikkalaiset otettiin lyhyen alkunikottelun jälkeen avosylin vastaan ja hekin huomasivat viihtyvänsä Filippiineillä niin hyvin, että kenraali MacArthur totesi: I shall return.

Toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaiset alkoivat esimerkillään avata ovea myös eurooppalaisille maahanmuuttajille. Edelleenkään suurin osa filippiinoista ei tee eroa amerikkalaisen tai eurooppalaisen välillä, heille me olemme pohjimmiltaan samaa porukkaa, kanoja.

Vitutuskäyrä lepattaa

Kuten arkielämän harmistukset, vieraan kulttuurin positiiviset piirteet tuntuvat alkuun myös intensiivisiltä. Meille suomalaisille Filippiineille muutto on yhä edelleen tavallisuudesta poikkeava ratkaisu, mikä pitää selittää myös itselleen, joten positiivisuus maata kohtaan saattaa hetken läikkyä suhteellisuudentajun saavin laitojen yli. Ajan myötä alkuinnostus kuitenkin laimenee, mutta siitä sakkaantuu saavin pohjalle asioita, jotka tasoittavat hetkittäiset vitutuspiikit ja pitävät Filippiineillä elämisen kokonaiskuvan positiivisen puolella.

Filippiineillä vakituisesti asuvilta harvoin kuulee kommenttia ”ihan kiva maa”. Filippiineillä asumisesta joko pidetään hyvin paljon tai vähintäänkin leijaillaan arvosteluissa positiivisella puolella. Joukossa on myös jonkin verran sellaisia suomalaisia, jotka ovat jääneet Filippiineille ”jumiin” eivätkä enää asu täällä omasta tahdostaan vaan pakon sanelemana. Heiltäkin maa saa usein ylöspäin osoittavia peukkuja useammin kuin katkeraa tilitystä paskasta maasta ja sen vittumaisista ihmistä.

Filippiineillä täytyy siis olla syitä miksi suomalaisetkin sopeutuvat paikalliseen elämänmenoon paremmin kuin esimerkiksi Thaimaassa, Indonesiassa, Kiinassa, Malesiassa… Siis siihen paikalliseen elämään, missä asutaan ihan normaalia keskiluokkaista elämää oman kylän ainoana ulkomaalaisena. Siellä veri ja kotoutumisen onnistuminen punnitaan ja lopulta marinoidutaan ymmärtämään syitä miksi Filippiineillä hyvin harvoin ihan oikeasti vituttaa.

Tässä muutamia tärkeimpiä niistä syistä…

Puhumalla pärjää ja kuuntelemalla oppii

Siis mitä helvettiä! Minähän ymmärrän mitä nuo ihmiset puhuvat

Filippiinit on kielen puolesta Aasian helpoin maa kotoutua myös suomalaiselle. Täällä puhutaan satoja paikallisia kieliä, mutta ulkomaalainen pärjää maassa oikein hyvin jos puhuu ja ymmärtää englantia. Jos sen päälle vielä ymmärtää espanjaa, osaa jo melkein kahta laajimmin käytettyä paikallista kieltä, tagalogia ja cebuanoa (mistä käytetään myös termejä bisaya, visaya), joiden modernissa sanastossa on hyvin paljon espanjaa ja englantia.

Erityisesti suomalaisille tagalog ja cebuano ovat helppoja kieliä oppia. Samoin kuin suomenkielessä, sanat lausutaan samoin kuin ne kirjoitetaan. Tosin ääntämisessä paino harvoin laitetaan ensimmäiselle tavulle kuten suomenkielessä. Aakkoset ovat melkein samat ja kielellinen tasa-arvokin toteutuu tutulla tavalla: Molemmat sukupuolet ovat hän, siya.

Ihmisen ilmasto

Enpä olisi uskonut että löytyisi tällainen paikka, missä kelit ovat näin perhanan hienoja läpi vuoden.

Filippiinit ylittää Suomessa uutiskynnyksen kun täällä riehuu hirmumyrsky tai joku muu luonnonkatastrofi moukaroi mielikuvaa maasta katastrofialueeksi. Mutta me, jotka täällä vakituisesti asumme, tiedämme tämän yleisesti tunnetun salaisuuden – Filippiineillä on Aasian ihmisystävällisin ilmasto.

Filippiinit on saarivaltio, missä meri vilvoittavine tuulineen ei ole missään kaukana. Saaristosta puuttuu kokonaan Kaakkois-Aasian kosteus, joka iskee ilmastobarometrin välittömästi hissimatkalle helvettiin. Talvikuukausina koillisesta puhaltava Amihan-tuuli tuo maahan kuivaa ja viileää ilmaa. Kesäisin habagat-tuuli tuo lounaasta hieman kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa saaristoa hellimään. Näiden kahden monsuunituulen vaihtelu, vuoristot ja miellyttäville mikroilmastoille suotuisat olosuhteet kokkaavat ihmiselle tasapainoisen kattauksen aurinkoa, pilviä, tuulia ja sateita.

Viime vuosikymmeninä ilmastonmuutos on vaikuttanut myös Filippiinien ilmastoon. Perinteinen kuivankauden ja sadekauden välinen ero on jäämässä historiaan. Kausien väliset erot ovat huomattavasti tasoittuneet eivätkä enää toimi yhtä täsmällisesti kalenterin korvikkeena kuten vielä ennen 2000-lukua.

Ja sitten ne hirmumyrskyt, joita myös taifuuneiksi täällä kutsutaan. Niitä tulee ja menee hieman samoin kuin matalapaineet Suomen yli. Vanhahtava taifuunin suomennos hirmumyrsky kutkuttaa enemmän mielikuvitusta kuin kuvaa niiden todellisuutta. Hirmumyrskyt tuovat ilmastoon dramatiikkaa jottei sen liiallinen miellyttävyys muutu tylsyydeksi.

On perustelua käyttää näin paljon sanoja Filippiinien ilmaston ylistämiseen, koska se on suurin yksittäinen syy miksi suomalaiset pitävät Filippiineillä elämisestä. Miettikääpä millainen maa Filippiinit olisi jos täällä olisi koko ajan ihan paskat kelit?

Paremmat puolisot

Jos olen ihan rehellinen ja nostan kissan pöydälle; filippiiniläiset naiset ovat ihan helvetin ihania ja niiden vuoksi täällä jaksaa elää.

Eräältä maamieheltämme napattu lainaus osuu asian ytimeen miksi niin monet suomalaiset viihtyvät Filippiineillä. Lainaus esimerkkinä rajoittuu naisiin, mutta lavennetaan se koskemaan kaikkia muitakin mahdollisia filippiiniläisiä puolisoita.

Olen kuunnellut kolmen vuosikymmenen aikana satoja erilaisia tarinoita suomalaisten ja filippiiniläisten romanttisista suhteista enkä vieläkään tiedä onko filippiiniläinen puoliso se varsinainen syy miksi suomalaisen haluaa asua Filippiineillä vai ainoastaan katalyytti, joka saa suomalaisen muuttamaan Filippiineille. Todennäköisesti molemmat osuvat oikeaan, jokaisessa tapauksessa keskinäisiä suhteita hieman varioiden.

Filippiiniläisen puoliso avaa portin ihan erilaiseen maan ymmärtämiseen kuin omin päin saarelta toiselle hyppely. Puoliso on ensisijainen tietolähde ja kysymyksiin vastaaja kun maahanmuuttaja alkaa kotouttaa itseään. Jos kotoutuminen kotipesässä onnistuu niin hyvin, että ulkomaalainen maahanmuuttaja haluaa jäädä asumaan Filippiineille, on otettu jo monta pitkää askelta onnellisen parisuhteen huteralla sillalla. Jos filippiiniläinen puoliso painostaa maahanmuuttajaa jäämään pysyvästi Filippiineille, voi olla aika varma, että hän pitää maahanmuuttajasta enemmän kuin hänen tarjoamasta mahdollisuudesta päästä ulkomaille.

Arki on seikkailua

Opettelin sukeltamaan, kävin kolmesti pelaamassa golfia, korjasin omin käsin likakaivon, rakastuin, perustin firman, juopottelin kavereiden kanssa, kävin autokoulun, ajoin peltikolarin… Kaikki  yhdessä viikossa. Voi jumalauta, kyllä elämä täällä on yhtä seikkailua.

Filippiineillä voi helposti ja suhteellisen halvalla sukeltaa National Geographicin kuvastoon, puttailla maailmanluokan golf-kentillä, vaellella vuorilla, surffailla täydellisten aaltojen harjoilla, uida valaiden kanssa, snorklailla paratiisiriutoilla, moottoripyöräillä kuolemaa halveksien, laskea koskia, hypätä laskuvarjolla… Millaista korkeajännitystä kukin elämäänsä vain haluaa saada.

Tällainen aktiivisen jännityksen tuominen osaksi arkea on Filippiineillä helppoa. Se vaatii ainoastaan keskiluokan tulot ja hieman vapaa-aikaa. Mutta Filippiineillä ainutlaatuista on se millaista jännitystä ja seikkailua arkielämä tarjoaa. Seikkailu ja jännitys tulevat kotiovelle ja ilman lupaa siitä sisälle asti.

Jos olet asunut Filippiineillä provinssissa useamman vuoden, tiedät että arki on loppumatonta seikkailua – It’s more fun in the Philippines. Oma toiminta ja päätökset vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämään. Kaikki päätökset kuten myös niiden seuraukset ovat omissa käsissä. Mitä enemmän joudut ajattelemaan toimintaasi ja ympäristöäsi, sitä intensiivisemmältä elämä alkaa tuntua. Se on yksi syy miksi niin moni suomalainen kokee elävänsä jännittävämpää ja ehkä myös merkityksellisempää elämää Filippiineillä kuin Suomessa.

Elinvoima

Voi vittu kuinka kuollut olin ennen kuin muutin Filippiineille! Olin elossa, mutten elänyt.

Elinvoima, käytetään tätä sanaa osuvamman termin puutteessa kuvaamaan sitä tunnetta, joka tuntuu kaikkialla Filippiineillä. Se on ilmassa, äänissä, hajuissa, ihmisissä… Se on jotain sellaista, mikä on Filippiineillä vahvempaa kuin Suomessa.

Filippiineillä arkielämässä on energiaa, ihmisten vuorovaikutusta, dynaamisuutta, aistillisuutta, inspiroivaa innostumista, jonka voi tuntea, mutta sitä ei voi nähdä eikä sen määrää voi laskea. Tällä kaikkialla huokuvalta elinvoimalla, jonka havainnointi ja määrittäminen on aina subjektiivista, on merkittävä yhteys siihen viihtyykö Filippiineillä niin pitkään että alkaa tuntea maan ihan oikeasti kodikseen.

Elinvoima kumpuaa osin siitä tosiasiasta, että reilusti yli sata miljoonaa ihmistä on pakkautunut asuttamaan Suomen kokoista maa-aluetta. Tästä alueesta suurin osa on kuitenkin elämiseen kelvotonta, karua vuoristoa ja tuhansia pieniä saaria ilman makeaa vettä. Osin tästä pakkautumisesta johtuen, filippiiniläiset ovat vuosisatojen kuluessa luoneet omanlaisen kulttuurin, missä ihmisten sekoittuminen, kaiken tilapäisyys ja inhimillisten perustarpeiden kanssa painiskelu tislautuvat elinvoimaksi, joka vetoaa myös suomalaisiin koska se on niin harvinaista Suomessa.

Kun kaikki nuo yllä mainitut asiat laitetaan vitutuspuntariin, saamme tuloksen: Filippiineillä vituttaa kaikista vähiten se, että muualla vituttaa moni asia paljon enemmän.