Filippiineillä vituttaa – Mikä vähiten?

Miksi Filippiineillä ei jatkuvasti vituta? Mitä sellaista Filippiinit tarjoaa, minkä vuoksi yhä useampi suomalainenkin haluaa asua siellä?

Viime viikolla läimittiin poskea asioilla, jotka Filippiineillä pitkään asuneet suomalaiset ovat kokeneet rasittaviksi. Nyt käännetään toinen poski hellittäväksi asioilla, jotka eivät harmita ollenkaan, vaan ovat niitä syitä miksi haluamme asua Filippiineillä.

Tässä kirjoituksessa ei vatvota paikka- ja aikasidonnaisia itsestäänselvyyksiä, jotka liittyvät turistien kokemuksiin lyhytaikaisista vierailuista maahan. Tässä mutustellaan sellaisia tekijöitä, jotka saavat suomalaisen maahanmuuttajan kotoutumaan pysyvästi Filippiineille.

We shall return

Jo vuonna 1521 Magalhaesin maailmanympäripurjehduksen mukana nykyisen Filippiinien valtion alueelle saapuneet eurooppalaiset huomasivat, että saarilla elää pienissä heimoyhteisöissä ihmisiä, jotka toivottivat vierasmaalaiset auliisti tervetulleiksi.

Tosin Magalhaesin oma kotoutuminen Filippiineille jäi vajaaksi. Paikallinen Lalli, heimopäällikkö Lapu-Lapu joukkoineen puhkoi hänet seipäillä Mactanin saaren rantahietikkoon. Tuon brutaalin teurastuksen jälkeinen historia on pääosin todistanut filipiiniläisten myötämielisestä suhtautumisesta ulkomaalaisia maahanmuuttajia kohtaan.

Löytöretkeilijöiden jälkeen maahan tuli Espanjasta ja Meksikosta karkotuksen saaneita langenneita katollisia pappeja, joiden kanssa filippiinot tulivat miten kuten sopeutuen toimeen. Heidän jälkeensä tulivat amerikkalaiset, joiden kanssa yhteyselo sujui jo paremmin. Amerikkalaiset otettiin lyhyen alkunikottelun jälkeen avosylin vastaan ja hekin huomasivat viihtyvänsä Filippiineillä niin hyvin, että japanilaisia sotilaita paetessaankin kenraali MacArthur totesi : I shall return.

Toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaiset alkoivat esimerkillään avata ovea myös eurooppalaisille maahanmuuttajille. Edelleenkään suurin osa filippiinoista ei tee eroa amerikkalaisen tai eurooppalaisen välillä, heille me olemme pohjimmiltaan samaa porukkaa, kanoja.

Vitutuskäyrä lepattaa

Kuten arkielämän harmistukset, vieraan kulttuurin positiiviset piirteet tuntuvat myös alkuun intensiivisiltä. Meille suomalaisille Filippiineille muutto on yhä edelleen tavallisuudesta poikkeava ratkaisu, mikä pitää selittää myös itselleen, joten positiivisuus maata kohtaan saattaa hetken läikkyä suhteellisuudentajun saavin laitojen yli. Ajan myötä alkuinnostus kuitenkin laimenee, mutta siitä sakkaantuu saavin pohjalle asioita, jotka tasoittavat hetkittäiset vitutuspiikit ja pitävät Filippiineillä elämisen kokonaiskuvan positiivisen puolella.

Filippiineillä vakituisesti asuvilta harvoin kuulee kommenttia ”ihan kiva maa”. Filippiineillä asumisesta joko pidetään paljon tai vähintäänkin leijaillaan arvosteluissa positiivisella puolella. Joukossa on myös jonkin verran sellaisia suomalaisia, jotka ovat jääneet Filippiineille ”jumiin”, eivätkä enää asu täällä omasta tahdosta, vaan pakon sanelemana. Heiltäkin maa saa usein ylöspäin osoittavia peukkuja useammin kuin katkeraa tilitystä paskasta maasta ja sen vittumaisista ihmistä.

Filippiineillä täytyy siis olla syitä miksi suomalaisetkin sopeutuvat paikalliseen elämänmenoon paremmin kuin esimerkiksi Thaimaassa, Indonesiassa, Kiinassa, Malesiassa… Siis siihen paikalliseen elämään, missä asutaan ihan normaalia keskiluokkaista elämää oman kylän ainoana ulkomaalaisena. Siellä veri ja kotoutumisen onnistuminen punnitaan ja lopulta marinoidutaan ymmärtämään niitä syitä, miksi Filippiineillä hyvin harvoin ihan oikeasti vituttaa.

Tässä muutamia vitutusta vähentäviä tekijöitä…

Puhumalla pärjää, kuuntelemalla oppii

Siis mitä helvettiä! Minähän ymmärrän mitä nuo ihmiset puhuvat

Filippiinit on kielen puolesta Aasian helpoin maa kotoutua. Täällä puhutaan satoja paikallisia kieliä, mutta ulkomaalainen pärjää maassa oikein hyvin jos puhuu ja ymmärtää englantia. Jos sen päälle ymmärtää vielä espanjaa, osaa jo melkein kahta laajimmin käytettyä paikallista kieltä, tagalogia ja cebuanoa (mistä käytetään myös termejä bisaya, visaya), joiden sanastossa on hyvin paljon espanjaa ja englantia.

Erityisesti suomalaisille tagalog ja cebuano ovat helppoja kieliä oppia. Samoin kuin suomenkielessä, sanat lausutaan kuin ne kirjoitetaan. Tosin ääntämisessä paino harvoin laitetaan ensimmäiselle tavulle kuten suomenkielessä. Aakkoset ovat melkein samat ja kielellinen tasa-arvokin toteutuu tutulla tavalla: Molempia sukupuolia kuvataan yhdellä sanalla ”hän”, ”siya”.

Ihmisen ilmasto

Enpä olisi uskonut, että löytyisi tällainen paikka, missä kelit ovat näin perhanan hienoja läpi vuoden.

Filippiinit ylittää Suomessa uutiskynnyksen kun täällä riehuu hirmumyrsky tai joku muu luonnonkatastrofi moukaroi mielikuvissa maata katastrofialueeksi. Mutta me, jotka täällä vakituisesti asumme, tiedämme tämän yleisesti tunnetun salaisuuden: Filippiineillä on Aasian ihmisystävällisin ilmasto.

Filippiinit on saarivaltio, missä meri vilvoittavine tuulineen ei ole missään kaukana. Saaristossa on hyvin harvoin Kaakkois-Aasian manneralueille tyypillistä kuumaa ja nihkeää kosteutta, joka iskee ilmastobarometrin välittömästi hissimatkalle helvettiin. Talvikuukausina koillisesta puhaltava Amihan-tuuli tuo maahan kuivaa ja viileää ilmaa. Kesäisin habagat-tuuli tuo lounaasta hieman kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa saaristoa hellimään. Näiden kahden monsuunituulen vaihtelu sekä vuoristot ja miellyttäville mikroilmastoille suotuisat olosuhteet kokkaavat ihmiselle tasapainoisen kattauksen aurinkoa, pilviä, tuulia ja sateita.

Viime vuosikymmeninä ilmastonmuutos on vaikuttanut myös Filippiinien ilmastoon. Perinteinen kuivankauden ja sadekauden välinen ero on jäämässä historiaan. Kausien väliset erot ovat tasoittuneet eivätkä enää toimi yhtä täsmällisesti kalenterin korvikkeena kuten vielä ennen 2000-lukua.

Ja sitten ne kuuluisat hirmumyrskyt, joita myös taifuuneiksi täällä kutsutaan. Niitä tulee ja menee hieman samoin kuin matalapaineet kulkevat Suomen yli. Vanhahtava taifuunin suomennos hirmumyrsky kutkuttaa enemmän mielikuvitusta kuin kuvaa niiden hirveyttä todellisuudessa. Hirmumyrskyt maustavat ilmastoa sopivan säännöllisesti, jottei sen miellyttävyys muutu tylsyydeksi.

On perustelua käyttää näin paljon sanoja Filippiinien ilmaston ylistämiseen. Se on yksi tärkeimmistä syistä miksi suomalaiset pitävät Filippiineillä elämisestä. Miettikääpä millainen maa Filippiinit olisi jos täällä olisi jatkuvasti paskat kelit?

Paremmat puolisot

Jos olen ihan rehellinen ja nostan kissan pöydälle; filippiiniläiset naiset ovat ihania ja niiden vuoksi täällä jaksaa elää.

Eräältä maamieheltämme napattu lainaus osuu asian ytimeen siinä, miksi niin monet suomalaisetkin viihtyvät Filippiineillä. Lainaus esimerkkinä rajoittuu naisiin, mutta lavennetaan se koskemaan kaikkia muitakin mahdollisia filippiiniläisiä puolisoita.

Olen kuunnellut kolmen vuosikymmenen aikana satoja erilaisia tarinoita suomalaisten ja filippiiniläisten romanttisista suhteista enkä vieläkään tiedä onko filippiiniläinen puoliso se varsinainen syy miksi suomalaisen haluaa asua Filippiineillä vai ainoastaan katalyytti, joka saa muuttamaan Filippiineille.

Filippiiniläinen puoliso avaa portin erilaiseen maan ymmärtämiseen kuin omin päin saarelta toiselle hyppely. Puoliso on ensisijainen tietolähde ja kysymyksiin vastaaja kun maahanmuuttaja kotouttaa itseään. Jos kotoutuminen kotipesässä onnistuu niin hyvin, että maahanmuuttaja haluaa jäädä asumaan Filippiineille, on otettu jo monta pitkää askelta onnellisen parisuhteen huteralla sillalla.

Jos filippiiniläinen puoliso painostaa maahanmuuttajaa jäämään pysyvästi Filippiineille, voi olla aika varma, että hän pitää maahanmuuttajasta enemmän kuin hänen avulla avautuvasta mahdollisuudesta päästä ulkomaille.

It’s more fun in the Philippines

Opettelin sukeltamaan, kävin kolmesti pelaamassa golfia, korjasin omin käsin likakaivon, rakastuin, perustin firman, juopottelin kavereiden kanssa, kävin autokoulun, ajoin peltikolarin… Kaikki  yhdessä viikossa. Voi jumalauta, kyllä elämä täällä on yhtä seikkailua.

Filippiineillä voi suhteellisen helposti ja edullisesti sukeltaa National Geographicin kuvastoon, puttailla maailmanluokan golf-kentillä, vaellella vuorilla, surffailla täydellisten aaltojen harjoilla, uida valaiden kanssa, snorklailla paratiisiriutoilla, moottoripyöräillä kuolemaa halveksien, laskea koskia, hypätä laskuvarjolla… Millaista korkeajännitystä kukin elämäänsä haluaakin saada.

Tällainen aktiivisen jännityksen tuominen osaksi arkea on Filippiineillä helppoa. Se vaatii ainoastaan keskiluokan tulot ja hieman vapaa-aikaa. Mutta ainutlaatuista on se kuinka paljon jännitystä ja seikkailua tavallinenkin arkielämä tarjoaa. Seikkailu ja jännitys tulevat kotiovelle ja siitä sisälle lupaa kysymättä.

Jos olet asunut useamman vuoden suurkaupunkien ulkopuolella, tiedät että arki on loppumatonta seikkailua – It’s more fun in the Philippines. Oma toiminta ja päätökset vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämään. Kaikki päätökset kuten myös niiden seuraukset ovat omissa käsissä. Mitä enemmän joudut ajattelemaan toimintaasi ja ympäristöäsi, sitä intensiivisemmältä elämä alkaa tuntua. Se on yksi syy miksi niin moni suomalainen kokee elävänsä jännittävämpää ja ehkä myös merkityksellisempää elämää Filippiineillä kuin Suomessa.

Elinvoima

Olin henkisesti kuollut ennen kuin muutin Filippiineille! Olin elossa, mutten elänyt.

Elinvoima, käytetään tätä sanaa osuvamman termin puutteessa kuvaamaan sitä tunnetta, joka tuntuu kaikkialla Filippiineillä. Se on ilmassa, äänissä, hajuissa, ihmisissä… Se on jotain sellaista, mikä on Filippiineillä vahvempaa kuin Suomessa.

Arkielämässä on energiaa, ihmisten vuorovaikutusta, dynaamisuutta, aistillisuutta, inspiroivaa innostumista, jonka voi tuntea, mutta sitä ei voi nähdä eikä sen määrää voi laskea. Tällä kaikkialla huokuvalta elinvoimalla, jonka havainnointi ja määrittäminen on aina subjektiivista, on merkittävä yhteys siihen viihtyykö Filippiineillä niin pitkään että alkaa tuntea maan kodikseen.

Elinvoima kumpuaa osin siitä tosiasiasta, että reilusti yli sata miljoonaa ihmistä on pakkautunut asuttamaan Suomen kokoista maa-aluetta. Tästä alueesta suurin osa on kuitenkin elämiseen kelvotonta, karua vuoristoa ja tuhansia pieniä saaria ilman makeaa vettä. Tästä pakkautumisesta johtuen, filippiiniläiset ovat vuosisatojen kuluessa luoneet omanlaisen kulttuurin, missä ihmisten sekoittuminen, kaiken tilapäisyys ja inhimillisten perustarpeiden kanssa painiskelu tislautuvat elinvoimaksi, joka vetoaa myös suomalaisiin koska se on niin harvinaista Suomessa.

Kun kaikki nuo yllä mainitut asiat laitetaan vitutuspuntariin, saamme tuloksen: Filippiineillä vituttaa kaikista vähiten se, että muualla vituttaa moni asia paljon enemmän.