Paljonko Filippiineillä on suomalaisia? Milloin he ovat tänne tulleet ja mitä he täällä tekevät?
Nykyään suomalaisia voi tavata kaikkialla Filippiineillä. Me olemme levittäytyneet lähes koko saaristoon ja suomenkieltä kuulee säännöllisesti kaikissa maan turistikohteissa.
Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä turisteja tai toistuvasti maassa vierailevia suomalaisia. Tämä kirjoitus yleistäen kuvaa sellaisia suomalaisia, jotka asuvat Filippiineillä vakituisesti ja joille maa on se ensisijainen kotimaa, mistä lähdetään lomalle Suomeen ja minne palataan kun tullaan kotiin.
Kun suomalaisten kanssa keskustelee Filippiineistä, jossakin vaiheessa tulee kysymys: Kuinka monta suomalaista asuu Filippiineillä? Täsmällistä vastausta ei tiedä kukaan. Määrät ovat vaihdelleet paljonkin vuosikymmenten kuluessa. Pysyvästi Filippiineille muuttavien kumulatiivisen vaikutuksen vuoksi kehityssuunta on kuitenkin kasvava.
1940-1970: Filippiineille alkoi muuttamaan yksittäisiä lähetystyöntekijöitä, maailman satamat kolunneita merimiehiä ja muutama maan eliittiin naitu suomalainen, Armi Kuusela ja Jukka Holopainen. Erityisesti Armi Kuuselan muutto Filippiineille oli aikansa sensaatio, joka rohkeudessa ja ennenkuulumattomuudessa toi molemmat maat toistensa tietoisuuteen tehokkaammin kuin yksikään maabrändikampanja.
1970-1990: Suomalaisten maahanmuutto Filippiineille voimistui ja maahan saapui vielä nykyäänkin maassa vaikuttavia suomalaisveteraaneja. He muuttivat tänne kuka mistäkin syystä; osa rakkaudesta, osa liiketoimien ja työn perässä. Tuolloin myös suomalaisia asiantuntijoita alettiin palkata Manilassa sijaitseviin kansainvälisiin organisaatioihin kuten World Health Organizationiin ja Asian Development Bankiin. Vuonna 1980 Suomi avasi Manilaan oman suurlähetystön, mikä loi tukevampaa pohjaa suomalaisten vientiyritysten maahantulolle.
1990-2010: Tuolloin alkoi ensimmäinen ”suuri suomalaisinvaasio” kun maailmaa valloittavat suomalaisfirmat Pöyry, Wärtsilä ja Nokia alkoivat tuoda Filippiineille suomalaisia työntekijöitä ja heidän perheitään. Tuolloin Manilassa oli paljon aktiivista suomalaistoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Myös Manilan baarien tytöt alkoivat oppia suomea.
2010-2020: Nokia ja Wärtsilä alkoivat vähentämään väkeään Filippiineillä ja moni täällä asuva suomalainen poistui töihin muihin maihin. Osa heistä kuitenkin jäi Filippiineille pysyvästi, osa eläkkeelle, osa jatkamaan oman alansa töitä muiden firmojen palveluksessa.
Jo aikaisemminkin Filippiineille muutettiin paikallisen puolison vuoksi, mutta vasta kun suomalais-filippiiniläiset avioliitot alkoivat yleistyä 2010-luvulla, suomalaisten maahanmuutossa alkoi selvä kasvu. Suurin osa näistä filippiiniläisen puolison kanssa Filippiineille muuttaneista suomalaisia asettui elämään provinsseihin, yleensä puolison kotikaupunkiin.
Parin viimeisen vuoden ilmiö on ollut nuorien (20-35v) ja hyvin koulutettujen suomalaisten maahanmuutto. He muuttavat itsenäisesti, tulevat töihin tai perustamaan omaa liiketoimintaa. Moni heistä tekee etätöitä Suomeen tai muualle maailmaan. Heitä palkkaavat myös Filippiineillä toimivat isot kansainväliset yritykset ja organisaatiot. Tämän sukupolven muuttajat ovat hyvin itsenäisiä ja tottuneet toimimaan ulkomailla joten Filippiineille asettuminen, yleensä Manilaan tai Cebuun, ei ole heille samanlainen ”maailman ääriin” lähteminen kuin aikaisimmille sukupolville.
Viime vuosina on lisääntynyt myös suomalaisten muutto Thaimaasta Filippiineille. Alunperin Thaimaahan muuttaneet suomalaiset ovat löytämässä Filippiinit mieluisammaksi uudeksi kotimaaksi. Osalle muuton taustalla ovat taloudelliset syyt; asumiskustannukset ovat Filippiineillä noin 30% halvempia kuin Thaimaassa. Osa on kyllästynyt tai pettynyt Thaimaahan maana ja osalle maan kiristynyt viisumipolitiikka ei enää mahdollista maahan jäämistä pidemmäksi aikaa.
Trooppinen kotoutuminen
Suurin osa suomalaisista asettuu Metro Manilaan tai sen välittömään vaikutuspiiriin. Toinen selkeä suomalaiskeskittymä on Metro Cebu, joka on riittävän iso, moderni kasvukeskus, jotta sieltä löytyy töitä, palveluita, viihdettä ja muita länsimaalaiselle tärkeitä elämän peruselementtejä. Muualla maassa suomalaisten hajonta on melko tasaista ja kaikilla Filippiinien pääsaarilla asuu suomalaisia.
Tässä suomalaisten tyypillisimmät tavat aloittaa kotoutuminen tropiikkiin.
Provinssiin: Suomalainen muuttaa Filippiineille puolisonsa kanssa, perässä tai innostamana. He asettuvat puolison kotikaupunkiin, minne verkostoidutaan puolison sukulaisten elinpiirin mukaisesti.
Arkielämä Filippiiniläisessä pikkukaupungissa voi alkuun olla viehättävän intensiivistä. Elämän rakennuspalikat ovat suomalaiseen peruselämään verrattuna niin erilaisia, että ensimmäinen vuosi voi mennä ihan vaan niitä kasaillessa.
Myöhemmin, kun elämään pitäisi löytää uusia toiminnallisia ja henkisiä ulottuvuuksia, elämään saattaa luikerrella filippiiniläisen provinssikulttuurin henkinen ”kapeus ja rajallisuus”. Toinen myöhemmin eteen tuleva potentiaalinen haaste voi olla arkielämän liiallinen riippuvuus puolisosta ja hänen sosiaalisesta verkostosta.
Provinssielämä on kuitenkin erinomainen koulu siihen elämään mitä suurin osa filippiinoista elää. Provinssissa eläessä oppii nopeasti perusasiat; kielen, tavat ja kulttuurin. Provinssissa pääsee näkemään myös kehitysmaan raadollisempaa puolta ja oppii myös sen kanssa elämään. Hieman korkeamman hatunnoston ansaitsevat ne suomalaiset, jotka pystyvät hankkimaan itselleen ja perheelleen elannon provinsseissa. Se ei ole helppoa ja vaatii sopeutumista, kekseliäisyyttä ja asennetta.
Turistikohteisiin: Elämä jossakin Filippiinien turistikohteessa on hyvin erilaista kuin tavallisessa provinssikaupungissa. Turistikohteet ovat huomattavasti usein melko monotonisia peruskaupunkeja virikkeellisempiä ja tarjoavat ulkomaalaiselle huomattavasti enemmän mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sosiaaliseen elämään.
Turistikohteeseen muuttaminen on suhteellisen helppoa, koska siellä asuu muitakin ulkomaalaisia, joilta saa paljon vinkkejä ja neuvoja arkeen. Myös paikalliset ovat oppineet tulemaan joustavasti toimeen ulkomaalisten kanssa. Turistikohteissa on myös turistien tuomaa rahaa, joka tarjoaa elannon hankkimiselle realistisimpia mahdollisuuksia kuin suhteellisen köyhät provinssikaupungit.
Muutaman vuoden jälkeen turistikohteissa eläminen saattaa menettää viehätyksensä, usein samoista syistä mihin niissä ensin viehättyy. Turistina on mukava olla, mutta päivästä toiseen heidän seuraaminen tai palveleminen käy ajan myötä raskaaksi: Samat tarinat, samat kysymykset, samat valituksen aiheet… Oma arkielämä lomailijoiden keskellä ei ole pitemmän päälle ole rentouttavaa.
Turistikohteissa eläminen ei ole täysin sama asia kuin ”eläminen” Filippiineillä. Turistikohteissa eletään Puerto Galeran, Clarkin, Boracayn, El Nidon, Siargaon, Subicin elämää, jonka turismi maustaa omanlaisekseen minikulttuuriksi, joka poikkeaa hyvin paljon tavallisesta filippiiniläisestä elämänmenosta.
Kerrostaloasujaksi suurkaupunkiin: Tämä lienee nykyisin se tavallisin suomalaismuuttajan vaihtoehto: Muutetaan joko Manilaan tai Cebuun, vuokrataan tai ostetaan kerrostalohuoneisto (condominium). Kerrostaloasuminen on käytännössä helppo ratkaisu koska huoneistot yleensä vuokrataan peruskalustettuina.
Kerrostaloasumisessa viihtymisen määrittää pitkälti se millaisella alueella talo sijaitsee. Oman talon uima-altaaseen kyllästyy pian jos ympärillä ei ole palveluita ja aktiviteetteja. Manilassa suurin osa ulkomaalaisista kerrostaloasujista on asettunut Makatin liikekeskustan (CBD), Bonifacio Global Cityn (BGC), Alabangin ja Ortigasin moderneille alueille, joissa oman talon ulkopuolelta löytyy hyvin länsimainen kaupunkimiljöö monipuolisine palveluineen.
Omakotitaloon muurien taakse: Paljon suomalaisia on muuttanut – ostamalla, rakentamalla tai vuokraamalla talon – Manilan, Cebun ja muiden isojen kaupunkien muurien ympäröimille omakotialueille. Laadukkailla omakotialueilla (subdivision, estate, village) elämä on turvallista ja miellyttävää jos ei huonolla tuurilla satu naapureita helvetistä. Yleensä talojen ylläpito ja arkielämän pyörittäminen edellyttää myös palvelusväen palkkaamista perheen tarpeiden ja maksukyvyn mukaisesti.
Filippiiniläisellä omakotitaloalueella asuminen eroaa melkoisesti suomalaisesta omakotiasumisesta. Asuinalueet ovat vartioituja ja yleensä alueella on yhteinen uima-allas, urheilu- ja harrastuskeskus, joiden ympärille alueen sosiaalinen ja toiminnallinen elämä keskittyy. Trooppisen omakotialue-elämän riskejä ovat sen liiallinen miellyttävyys ja helppous, joka voi pidemmän ajan kuluessa rajoittaa elin- ja kokemuspiiriä liiaksi samoja rutiineja toistavaksi. Myös tavallisesta ympäröivästä elämästä irrallaan eläminen voi aiheuttaa vierauden ja eristyneisyyden tunteita, jotka saattavat alkaa ajan myötä rasittaa muuten hyvää elämää.
Montako Finoyta mahtuu Filipiineille?
Minun paras arvaus vakituisesti Filippiineillä asuvista suomalaisista on 250-300 henkilöä. Luku tuplaantuu jos siihen sisällytetään osa-aikaisesti maassa asuvat suomalaiset. Täsmällistä tietoa lukumääristä ei ole saatavissa, sillä kaikki eivät ole muuttaneet kirjojaan Filippiineille eivätkä tehneet matkustusilmoitusta Suomen ulkoministeriöön. Filippiinien maahantuloviranomaisten antamiin tilastotietoihin voi suhtautua kyynisellä varauksella sillä ne eivät erottele turisteja ja maassa vakituisesti asuvia ulkomaalaisia. Filippiineillä asuu myös toisen ja kolmannen polven suomalaisia, jotka lisäävät kumulatiivisesti Filippiineillä asuvien suomalaisten määrää.
Suomalaisia asuu vakituisesti Filippiineillä vähän suhteessa maan kokoon, mutta kehityssuunta on selkeä: Suomalaisia muuttaa Filippiineille kiihtyvällä tahdilla. Tällä hetkellä ei näköpiirissä ole mitään yksittäistä tekijää, mikä olisi muuttamassa suomalaisten kasvavaa muuttointoa Filippiineille. Oman lähetystön puuttuminen hieman vaikeuttaa viranomaisasioiden hoitamisia, mutta niistäkin yleensä selvitään suomalaisella sisukkuudella kun päätös Filippiineille muuttamisesta on tehty.
