Finoys – Suomalaiset Filippiineillä

Montako suomalaista asuu Filippiineillä? Milloin he ovat tänne tulleet ja mitä he täällä tekevät? Löytyykö suomalaisen maastamuuttajan Eldorado Filippiineiltä?

Viime vuosituhannella oli eksoottista kertoa asuvansa Filippiineillä. Se oli henkisesti jossakin Thaimaata ja Kiinaa kauempana, jossain hyvin kaukana suomalaisen matkailuhorisontin tuolla puolen.

Nykyään Filippiinit on tullut tutummaksi suomalaisille sekä matkakohteena että uutena kotimaana. Suomalaisia asuu vakituisesti jo kaikilla maan pääsaarilla ja suomenkieltä kuulee säännöllisesti kaikissa maan turistikohteissa.

Tässä kirjoituksessa ei käsitellä turisteja tai satunnaisesti maassa vierailevia suomalaisia vaan sellaisista suomalaisia, jotka asuvat Filippiineillä vakituisesti ja joille maa on ensisijainen kotimaa: Se mistä lähdetään lomalle Suomeen ja minne palataan kotiin.

Kun suomalaisten kanssa keskustelee Filippiineistä, jossakin vaiheessa tulee kysymys: Kuinka monta suomalaista asuu vakituisesti Filippiineillä? Täsmällistä vastausta ei tiedä kukaan. Määrät ovat vaihdelleet paljonkin eri vuosikymmeninä, mutta kumulatiivinen kehityssuunta on on kasvava.

Suomalaiset maahanmuuttajat

1940-1970: Filippiineille alkoi muuttaa yksittäisiä lähetystyöntekijöitä, maailman satamat kolunneita merimiehiä sekä muutamia maan eliittiin naituja suomalaisia, joista tunnetuimmat Armi Kuusela ja Jukka Holopainen. Erityisesti Armi Kuuselan muutto Filippiineille oli aikansa sensaatio, joka rohkeudessa ja ennenkuulumattomuudessa toi molemmat maat toistensa tietoisuuteen tehokkaammin kuin mikään muu yksittäinen tapahtuma sen jälkeen.

1970-1990: Suomalaisten maahanmuutto Filippiineille voimistui ja maahan saapui vielä nykyänkin täällä vaikuttavia suomalaisveteraaneja. He muuttivat tänne kuka mistäkin syystä; osa rakkaudesta, osa liiketoimien ja työn perässä. Tuolloin suomalaisia asiantuntijoita alettiin myös palkata Manilassa sijaitseviin kansainvälisiin organisaatioihin kuten World Health Organizationiin ja Asian Development Bankiin. Vuonna 1980 Suomi avasi Manilaan suurlähetystön, mikä loi tukevampaa pohjaa suomalaisille vientiyrityksille ja niiden suomalaiselle henkilökonnalle asettua Filippiineille.

1990-2010: Tuolloin Filippiinit koki ensimmäisen suuren suomalaisinvaasion kun maailmaa valloittavat suomalaisfirmat – Pöyry, Wärtsilä ja Nokia – alkoivat tuoda Filippiineille suomalaisia työntekijöitä ja heidän perheitään. Noihin aikoihin erityisesti Metro Manilan alueella oli paljon aktiivista suomalaistoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Myös Manilan baareissa työskentelevät tytöt alkoivat oppia suomen kielen alkeita.

2010-2020: Kun kansainvälinen kilpailu Filippiinien infrastruktuurin rakentamisessa koveni, isot suomalaiset vientiyritykset vähensivät väkeään Filippiineillä ja useat täällä töissä olleet suomalaiset joutuivat siirtymään työn perässä muihin maihin. Osa heistä kuitenkin jäi Filippiineille pysyvästi, osa eläkkeelle, osa jatkamaan oman alansa töitä muiden firmojen palveluksessa.

Jo aikaisemminkin Filippiineille muutettiin paikallisen puolison vuoksi, mutta 2010-luvulla rakkauden perässä muuttaminen alkoi nopeasti kasvaa kun kansainvälinen internet-deittailu alkoi yleistyä. Suurin osa internetistä toisensa löytäneistä pariskunnista muutti Suomeen, mutta osa jäi Filippiineille.

Muutaman viime vuoden aikana Filippiinit on kokenut toisen suuren suomalaisinvaasion kun hyvin koulutetut suomalaisnuoret (20-35v) alkoivat muuttaa Filippiineille. He muuttivat töiden perässä tai tulivat perustamaan omaa liiketoimintaa. Monet heistä tekevät etätöitä Suomeen ja muualle maailmaan.

Tämän muuttoaallon maahanmuuttajat ovat itsenäisiä ja he ovat tottuneet asumaan ja toimimaan ulkomailla. Heille ei Filippiineille muuttaminen, yleensä Manilaan tai Cebuun, ole ollut samanlainen ”maailman ääriin” lähteminen kuin aikaisimmille sukupolville.

Viime vuosina suomalaisten muutto Thaimaasta Filippiineille on lisääntynyt. Alun perin Thaimaahan muuttaneet suomalaiset ovat löytämässä Filippiinit mieluisammaksi uudeksi kotimaaksi. Osalle muuton taustalla ovat taloudelliset syyt; asumiskustannukset ovat Filippiineillä noin 30% halvempia. Osa on kyllästynyt tai pettynyt Thaimaahan maana ja osalle maan kiristynyt viisumipolitiikka ei enää mahdollista maahan jäämistä.

Maahanmuuttajan kotoutus

Suurin osa suomalaisista asettuu asumaan Metro Manilaan tai sen välittömään vaikutuspiiriin. Toinen suomalaiskeskittymä on Metro Cebussa, joka on riittävän iso ja moderni kasvukeskus, jotta sieltä löytyy länsimaalaiselle maahanmuuttajalle tärkeät elämän peruselementit; töitä, palveluita ja viihdettä.

Muualle maahan muuttaneet suomalaiset ovat hajaantuneet melko tasaisesti maan eri osiin lukuun ottamatta aivan eteläisiä saaria, joissa on suomalaisia toki vieraillut mutta ei aina vapaaehtoisesti. Nykyään kaikilla Filippiinien pääsaarilla asuu suomalaisia.

Muukalaiseksi provinssiin: Suomalainen muuttaa provinssiin yleensä yhdessä puolisonsa kanssa. He asettuvat asumaan puolison kotikaupunkiin, minne verkostoidutaan puolison sukulaisten elinpiirin mukaisesti.

Arkielämä Filippiiniläisessä pikkukaupungissa voi alkuun olla viehättävän intensiivistä ja innostavaa. Elämän rakennuspalikat ovat suomalaiseen peruselämään verrattuna niin erilaisia, että ensimmäinen vuosi yleensä menee ihan vaan niitä ihmetellessä ja kasaillessa.

Myöhemmin, kun elämään pitäisi löytää uusia toiminnallisia ja henkisiä ulottuvuuksia, arkeen saattaa luikerrella filippiiniläisen provinssikulttuurin henkinen ”kapeus ja rajallisuus”. Vaikka kaupungit ovat isoja ja niissä asuu paljon ihmisiä, ne eivät tarjoa länsimaalaiselle paljonkaan mahdollisuuksia sosiaalisia verkostoja ja harrastusmahdollisuuksia. Toinen myöhemmin eteen tuleva haaste voi olla arkielämän liiallinen riippuvuus puolisosta ja ainoastaan hänen sosiaalisesta verkostosta.

Provinssielämä on kuitenkin erinomainen koulu siihen elämään mitä suurin osa filippiinoista elää. Provinssissa asuessa oppii nopeasti perusasiat; kielen, tavat ja kulttuurin. Provinssissa oppii elämään myös kehitysmaan raadollisemman puolen kanssa.

Hatunnoston ansaitsevat ne suomalaiset, jotka pystyvät hankkimaan provinsseissa itselleen ja perheelleen pysyvän elannon. Se ei ole helppoa ja edellyttää poikkeuksellista sopeutumista, kekseliäisyyttä ja asennetta.

Ulkomaalaiseksi turistikohteeseen: Myös Filippiineillä eläminen turistikohteessa on hyvin erilaista kuin tavallisessa kaupungissa. Turistikohteet ovat kuitenkin tylsiä peruskaupunkeja virikkeellisempiä ja tarjoavat ulkomaalaiselle enemmän mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sosiaaliseen elämään.

Turistikohteeseen muuttaminen on suhteellisen helppoa, koska siellä asuu muitakin ulkomaalaisia, joilta saa vinkkejä ja neuvoja arkeen. Myös paikalliset ihmiset ovat oppineet tulemaan joustavasti toimeen ulkomaalisten kanssa. Turistikohteissa on myös turistien tuomaa rahaa, mikä tarjoaa elannon hankkimiselle realistisimpia mahdollisuuksia kuin provinssikaupungit, joissa on hyvin vähän löysää rahaa mihinkään ylimääräiseen kulutukseen.

Muutaman vuoden jälkeen turistikohteiden viehätys saattaa menettää kirkkaimman hohtonsa, usein samoista syistä mihin niissä ensin viehättyy. Turistina on mukava olla, mutta heidän seuraaminen tai palveleminen muuttuu ajan myötä työksi: Samat tarinat, samat kysymykset, samat valituksen aiheet… Oman arkielämän pyörittäminen lomailijoiden keskellä saattaa käydä pitemmän päälle raskaaksi.

Turistikohteissa eläminen ei ole täysin sama asia kuin ”eläminen” Filippiineillä. Turistikohteissa eletään Puerto Galeran, Clarkin, Boracayn, El Nidon, Siargaon, Subicin elämää, jonka turismi maustaa omanlaisekseen minikulttuuriksi. Turistikohteissa asuminen poikkeaa hyvinkin paljon tavallisesta filippiiniläisestä elämänmenosta ja kultuurista.

Kerrostaloasujaksi suurkaupunkiin: Tämä lienee nykyisin se tavallisin suomalaismuuttajan vaihtoehto: Muutetaan joko Manilaan tai Cebuun, mistä vuokrataan tai ostetaan kerrostalohuoneisto (condominium). Kerrostaloasuminen on käytännössä helppo ja nopea ratkaisu, koska huoneistot yleensä vuokrataan peruskalustettuina.

Kerrostaloasumisessa viihtymisen määrittää se millaisella alueella talo sijaitsee. Oman talon uima-altaaseen kyllästyy pian jos ympärillä ei ole mitään muita palveluita ja aktiviteetteja.

Metro Manilassa suurin osa suomalaisista kerrostaloasujista on asettunut Makatin liikekeskustan (CBD), Bonifacio Global Cityn (BGC), Alabangin ja Ortigasin moderneille alueille, joissa oman talon ulkopuolelta löytyy hyvin länsimainen kaupunkimiljöö monipuolisine palveluineen.

Omakotitaloon muurien taakse: Suomalaisia on myös muuttanut Manilan, Cebun ja muiden isojen kaupunkien muurien ympäröimille omakotialueille ostamalla tai vuokraamalla sieltä talon. Laadukkailla omakotialueilla (subdivision, estate, village) elämä on turvallista ja miellyttävää, jos ei huonolla tuurilla satu naapureita helvetistä. Yleensä talojen ylläpito ja arkielämän pyörittäminen edellyttää myös palvelusväen palkkaamista perheen tarpeiden ja maksukyvyn mukaisesti.

Filippiiniläisellä omakotitaloalueella asuminen eroaa melkoisesti suomalaisesta omakotiasumisesta. Asuinalueet ovat vartioituja ja yleensä alueella on yhteinen uima-allas, urheilu- ja harrastuskeskus, joiden ympärille alueen sosiaalinen ja toiminnallinen elämä keskittyy.

Omakotialueella elämisen negatiivia puolia on sen eristyneisyys ympäröivästä elämästä, mikä joka voi pidemmän ajan kuluessa rajoittaa elin- ja kokemuspiiriä samoja rutiineja toistavaksi. Myös ympäröivästä kulttuurista irrallaan ja eristyksissä eläminen voi aiheuttaa vierauden ja eristyneisyyden tunteita, jotka saattavat ajan myötä käydä henkisesti painostavaksi.

Rajat auki suomalaisille

Montako suomalaista asuu vakituisesti Filippiineillä? Minun paras arvaus on 250-300. Luku tuplaantuu jos siihen sisällytetään osa-aikaisesti maassa asuvat suomalaiset. Täsmällistä tietoa lukumääristä ei ole saatavissa, sillä kaikki eivät ole virallistaneet muuttoaan Filippiineille vaikka ovat asettuneet maahan jo pysyvästi.

Filippiineillä asuu myös kasvava määrä toisen ja kolmannen polven kaksoiskansalaisia, jotka lisäävät maassa asuvien suomalaisten määrää.

Filippiinien viranomaisten antamiin tilastotietoihin maassa asuvista suomalaisista voi suhtautua kyynisellä varauksella; heidän rekisterinsä ovat puutteellisia ja niiden laatu vaihtelee alueittain.

Suhteessa maan väestömäärään, suomalaisia asuu Filippiineillä vielä vähän, mutta kehityssuunta on selkeä: Suomalaisia muuttaa Filippiineille kiihtyvällä tahdilla.

Tällä hetkellä ei näköpiirissä ole mitään yksittäistä tekijää, mikä olisi vähentämässä suomalaisten kasvavaa muuttointoa Filippiineille. Oman lähetystön puuttuminen toistaiseksi vaikeuttaa viranomaisasioiden hoitamisia, mutta niistäkin yleensä selvitään suomalaisella sisukkuudella kun päätös Filippiineille muuttamisesta on tehty.