Finoys – Suomalaiset Filippiineillä

Montako suomalaista asuu Filippiineillä? Milloin he ovat tänne tulleet ja mitä he täällä tekevät? Löytyykö suomalaisen maastamuuttajan Eldorado Filippiineiltä?

Viime vuosituhannella oli eksoottista kertoa asuvansa Filippiineillä. Se oli henkisesti jossakin Thaimaata ja Kiinaa kauempana, jossain hyvin kaukana suomalaisen matkailuhorisontin tuolla puolen.

Nykyään Filippiinit on tullut tutummaksi suomalaisille sekä matkakohteena että uutena kotimaana. Suomalaisia asuu vakituisesti jo kaikilla maan pääsaarilla ja suomenkieltä kuulee säännöllisesti kaikissa maan turistikohteissa.

Tässä kirjoituksessa ei käsitellä turisteja tai satunnaisesti maassa vierailevia suomalaisia vaan sellaisista suomalaisia, jotka asuvat Filippiineillä vakituisesti ja joille maa on ensisijainen kotimaa: Se mistä lähdetään lomalle Suomeen ja minne palataan kotiin.

Kun suomalaisten kanssa keskustelee Filippiineistä, jossakin vaiheessa tulee kysymys: Kuinka monta suomalaista asuu vakituisesti Filippiineillä? Täsmällistä vastausta ei tiedä kukaan. Määrät ovat vaihdelleet paljonkin eri vuosikymmeninä, mutta kumulatiivinen kehityssuunta on on kasvava.

Suomalaiset maahanmuuttajat

1940-1970: Filippiineille alkoi muuttaa yksittäisiä lähetystyöntekijöitä, maailman satamat kolunneita merimiehiä sekä muutamia maan eliittiin naituja suomalaisia, joista tunnetuimmat Armi Kuusela ja Jukka Holopainen. Erityisesti Armi Kuuselan muutto Filippiineille vuonna 1953 oli aikansa sensaatio, joka rohkeudessa ja ennenkuulumattomuudessa toi molemmat maat toistensa tietoisuuteen tehokkaammin kuin mikään muu yksittäinen tapahtuma sen jälkeen.

1970-1990: Suomalaisten maahanmuutto Filippiineille voimistui ja maahan saapui vielä nykyänkin täällä vaikuttavia suomalaisveteraaneja. He muuttivat tänne kuka mistäkin syystä; osa rakkaudesta, osa liiketoimien ja työn perässä. Tuolloin suomalaisia asiantuntijoita alettiin myös palkata Manilassa sijaitseviin kansainvälisiin organisaatioihin kuten World Health Organizationiin ja Asian Development Bankiin. Vuonna 1980 Suomi avasi Manilaan suurlähetystön, mikä loi tukevampaa pohjaa suomalaisille vientiyrityksille ja niiden suomalaiselle henkilökonnalle asettua Filippiineille.

1990-2010: Tuolloin Filippiinit koki ensimmäisen suuren suomalaisinvaasion kun maailmaa valloittavat suomalaisfirmat – Pöyry, Wärtsilä ja Nokia – toivat Filippiineille suomalaisia työntekijöitä ja heidän perheitään. Noihin aikoihin erityisesti Metro Manilan alueella oli paljon aktiivista suomalaistoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Myös Manilan baareissa työskentelevät tytöt alkoivat oppia suomen kielen alkeita.

2010-2020: Kun kansainvälinen kilpailu Filippiinien infrastruktuurin rakentamisessa koveni, isot suomalaiset vientiyritykset vähensivät väkeään ja monet töissä olleet suomalaiset siirtyivät työn perässä muihin maihin. Osa heistä kuitenkin jäi Filippiineille pysyvästi, osa eläkkeelle, osa jatkamaan oman alansa töitä muiden firmojen palveluksessa.

Jo aikaisemminkin Filippiineille muutettiin paikallisen puolison vuoksi, mutta vasta 2010-luvulla rakkauden perässä muuttaminen alkoi nopeasti lisääntyä kun kansainvälinen internet-deittailu yleistyi. Suurin osa internetistä toisensa löytäneistä pariskunnista muutti Suomeen, mutta osa jäi Filippiineille.

Muutaman viime vuoden aikana Filippiinit on kokenut toisen suuren suomalaisinvaasion kun hyvin koulutetut suomalaisnuoret (20-35v) alkoivat muuttaa Filippiineille. He muuttivat töiden perässä tai tulivat perustamaan omaa liiketoimintaa. Monet heistä tekevät etätöitä Suomeen ja muualle maailmaan.

Tämän muuttoaallon maahanmuuttajat ovat itsenäisiä ja tottuneet asumaan ja toimimaan ulkomailla. Heille ei Filippiineille muuttaminen, yleensä Manilaan tai Cebuun, ollut samanlainen ”maailman ääriin” lähteminen kuin aikaisimmille sukupolville.

Viime vuosina suomalaisten muutto Thaimaasta Filippiineille on lisääntynyt. Alun perin Thaimaahan muuttaneet suomalaiset ovat löytämässä Filippiinit mieluisammaksi uudeksi kotimaaksi. Osalle muuton taustalla ovat taloudelliset syyt; asumiskustannukset ovat Filippiineillä noin 30% halvempia. Osa on kyllästynyt tai pettynyt Thaimaahan maana ja osalle maan kiristynyt viisumipolitiikka ei enää mahdollista maahan jäämistä.

Maahanmuuttajan kotoutus

Suurin osa suomalaisista asettuu asumaan Metro Manilaan tai sen välittömään vaikutuspiiriin. Toinen suomalaiskeskittymä on Metro Cebussa, joka on riittävän iso ja moderni kasvukeskus, jotta sieltä löytyy länsimaalaiselle maahanmuuttajalle tärkeät elämän peruselementit; töitä, palveluita ja viihdettä.

Muualle maahan muuttaneet suomalaiset ovat hajaantuneet melko tasaisesti saariston eri osiin lukuun ottamatta aivan eteläisiä saaria, joissa on suomalaisia toki vieraillut mutta ei aina vapaaehtoisesti. Nykyään kaikilla Filippiinien pääsaarilla asuu suomalaisia.

Muukalaiseksi provinssiin: Suomalainen muuttaa provinssiin yleensä yhdessä filippiiniläisen puolison kanssa. He asettuvat asumaan puolison kotikaupunkiin, minne verkostoidutaan puolison sukulaisten elinpiirin mukaisesti.

Arkielämä Filippiiniläisessä pikkukaupungissa voi alkuun olla viehättävän intensiivistä ja innostavaa. Elämän rakennuspalikat ovat suomalaiseen peruselämään verrattuna niin erilaisia, että ensimmäinen vuosi yleensä menee ihan vaan niitä kasaillessa.

Myöhemmin, kun elämään pitäisi löytää uusia toiminnallisia ja henkisiä ulottuvuuksia, arkeen saattaa luikerrella filippiiniläisen provinssikulttuurin henkinen ”kapeus ja rajallisuus”. Vaikka kaupungit ovat isoja ja niissä asuu paljon ihmisiä, ne eivät tarjoa länsimaalaiselle paljonkaan mahdollisuuksia sosiaalisia verkostoja ja harrastusmahdollisuuksia. Toinen myöhemmin eteen tuleva haaste voi olla arkielämän liiallinen riippuvuus puolisosta ja ainoastaan hänen sosiaalisesta verkostosta.

Provinssielämä on kuitenkin erinomainen koulu siihen elämään mitä suurin osa filippiinoista elää. Provinssissa asuessa oppii nopeasti perusasiat; kielen, tavat ja kulttuurin. Provinssissa oppii elämään myös kehitysmaan raadollisempien puolien kanssa.

Hatunnoston ansaitsevat ne suomalaiset, jotka pystyvät hankkimaan provinsseissa itselleen ja perheelleen pysyvän elannon. Se ei ole helppoa ja edellyttää poikkeuksellista sopeutumista, kekseliäisyyttä ja asennetta.

Ulkomaalaiseksi turistikohteeseen: Arkielämä turistikohteessa on hyvin erilaista kuin tavallisessa filippiiniläisessä kaupungissa. Turistikohteet ovat pidemmän päälle tylsiksi käyviä peruskaupunkeja virikkeellisempiä ja tarjoavat ulkomaalaiselle enemmän mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sosiaaliseen elämään.

Turistikohteeseen muuttaminen on suhteellisen helppoa, koska siellä asuu paljon ulkomaalaisia, joilta saa vinkkejä ja neuvoja arkeen. Paikalliset ovat myös oppineet tulemaan joustavasti toimeen ulkomaalisten kanssa. Turistikohteissa on myös turistien tuomaa rahaa, mikä tarjoaa elannon hankkimiselle realistisimpia mahdollisuuksia kuin provinssikaupungit, joissa on hyvin vähän löysää rahaa ylimääräiseen kulutukseen.

Muutaman vuoden asumisen jälkeen turistikohteiden viehätys menettää kirkkaimman hohtonsa, usein samoista syistä mihin niissä ensin viehättyy. Turistina on mukava olla, mutta heidän seuraaminen tai palveleminen muuttuu ajan myötä arkipäiväiseksi puurtamiseksi: Samat tarinat, samat kysymykset, samat valituksen aiheet… Oman arkielämän pyörittäminen lomailijoiden keskellä käy pidemmän päälle raskaaksi.

Turistikohteissa asuminen ei ole täysin sama asia kuin ”eläminen” Filippiineillä. Turistikohteissa eletään Puerto Galeran, Clarkin, Boracayn, El Nidon, Siargaon, Subicin elämää, jonka turismi maustaa omanlaisekseen minikulttuuriksi. Turistikohteissa asuminen poikkeaa suuresti tavallisesta filippiiniläisestä elämänmenosta ja kulttuurista.

Kerrostaloasujaksi suurkaupunkiin: Tämä on nykyisin yleisin suomalaismuuttajan vaihtoehto: Muutetaan joko Manilaan tai Cebuun, mistä vuokrataan tai ostetaan kerrostalohuoneisto (condominium). Kerrostaloasuminen on käytännössä helppo ja nopea ratkaisu, koska huoneistot yleensä vuokrataan peruskalustettuina ja talosta löytyvät kaikki peruspalvelut.

Pidemmässä juoksussa kerrostaloasumisen viihtymisen määrittää se millaisella alueella talo sijaitsee. Oman talon uima-altaaseen kyllästyy pian jos ympärillä ei ole muita aktiviteetteja, palveluita ja viihdetarjontaa.

Metro Manilassa suurin osa suomalaisista kerrostaloasujista on asettunut Makatin liikekeskustan (CBD), Bonifacio Global Cityn (BGC), Alabangin ja Ortigasin moderneille alueille, joissa oman talon ulkopuolelta löytyy hyvin länsimainen kaupunkimiljöö monipuolisine palveluineen.

Omakotitaloon muurien taakse: Suomalaisia on myös muuttanut Manilan, Cebun ja muiden suurkaupunkien muurien ympäröimille omakotialueille ostamalla tai vuokraamalla sieltä talon. Laadukkailla omakotialueilla (subdivision, estate, village) elämä on turvallista ja miellyttävää, jos ei huonolla tuurilla satu naapureita helvetistä. Yleensä talojen ylläpito ja arkielämän pyörittäminen edellyttää myös palvelusväen palkkaamista perheen tarpeiden ja maksukyvyn mukaisesti.

Filippiiniläisellä omakotitaloalueella asuminen eroaa melkoisesti suomalaisesta omakotiasumisesta. Asuinalueet ovat vartioituja ja yleensä alueella on yhteinen uima-allas ja toimintakeskus, joiden ympärille alueen sosiaalinen ja toiminnallinen elämä keskittyy.

Omakotialueella elämisen negatiivia puolia on sen eristyneisyys ympäröivästä elämästä, mikä saattaa ajan myötä rajoittaa elin- ja kokemuspiiriä samoja rutiineja toistavaksi. Ympäröivästä kulttuurista irrallaan eläminen helposti aiheuttaa vierauden ja eristyneisyyden tunteita jos elämä liian tiukasti rajoittuu ainoastaan muurien sisään

Kiihtyvä muuttoliike

Montako suomalaista asuu vakituisesti Filippiineillä? Minun paras arvaus on 250-300. Luku tuplaantuu jos siihen sisällytetään osa-aikaisesti maassa asuvat suomalaiset. Täsmällistä tietoa lukumääristä ei ole saatavissa, sillä kaikki eivät ole virallistaneet muuttoaan Filippiineille vaikka ovat asettuneet pysyvästi maahan.

Filippiinien viranomaisten antamiin tilastotietoihin maassa asuvista suomalaisista voi suhtautua kyynisellä varauksella; heidän rekisterinsä ovat puutteellisia ja niiden kattavuus vaihtelee alueittain.

Suhteessa maan kokonaisväestömäärään, suomalaisia asuu Filippiineillä vielä vähän, mutta kehityssuunta on selkeä: Suomalaisia muuttaa Filippiineille kiihtyvällä tahdilla.

Suhteessa maan väestömäärään, suomalaisia asuu Filippiineillä vielä vähän, mutta kehityssuunta on selkeä: Suomalaisia muuttaa Filippiineille kiihtyvällä tahdilla. Filippiineillä asuu kasvava määrä toisen ja kolmannen polven kaksoiskansalaisia, jotka osaltaan lisäävät maassa asuvien suomalaisten määrää.

Tällä hetkellä ei näköpiirissä ole mitään yksittäistä tekijää, mikä olisi vähentämässä suomalaisten kasvavaa muuttointoa Filippiineille. Oman lähetystön puuttuminen vaikeuttaa viranomaisasioiden hoitamisia, mutta niistäkin yleensä selvitään suomalaisella sisukkuudella kun päätös Filippiineille muuttamisesta on tehty.

Päivitys 6.12.2020 – Virallinen Suomi palasi Filippiineille avaamalla maahan suurlähetystön 2.11.2020 ja nimeämällä sen päälliköksi Juha Pyykön.