Finoys – Suomalaiset Filippiineillä

Montako suomalaista asuu Filippiineillä? Milloin he ovat tänne tulleet ja mitä he täällä tekevät? Löytyykö suomalaisen maastamuuttajan Eldorado Filippiineiltä?

Viime vuosituhannella oli eksoottista kertoa asuvansa Filippiineillä. Se oli henkisesti Thaimaata ja Kiinaa kauempana, jossain suomalaisen matkailuhorisontin tuolla puolen. Kun itse muutin 90-luvun alussa Filippiineille, se oli muutto ”maailman ääriin”.

Nykyään Filippiinit on tullut suomalaisille tutummaksi sekä matkakohteena että uutena kotimaana. Suomalaisia asuu vakituisesti jo kaikilla maan pääsaarilla ja suomen kieltä kuulee säännöllisesti kaikissa maan turistikohteissa.

Tässä kirjoituksessa ei käsitellä turisteja tai satunnaisesti maassa vierailevia vaan sellaisista suomalaisia, jotka asuvat Filippiineillä vakituisesti ja joille maa on ensisijainen kotimaa: Mistä lähdetään lomalle Suomeen ja minne palataan kotiin.

Kun suomalaisten kanssa keskustelee Filippiineistä, jossakin vaiheessa tulee kysymys: Kuinka monta suomalaista asuu Filippiineillä? Täsmällistä vastausta ei tiedä kukaan. Määrät ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä, mutta kumulatiivinen kehityssuunta on kasvava.

Todennäköisesti ensimmäinen Filippiinien saaristossa vieraillut suomalainen oli merimies Kustaa Adolf Nordström, joka saapui New Yorkiin keväällä 1896. Hän oli ollut matkalla kaksi vuotta ja kertoi amerikkalaiselle lehdelle kuinka he lähtivät ”Manillasta Filippinin saarilta”.

Tuolloin ei Suomessa tiedetty Filippiineistä juuri mitään; se oli ainoastaan epämääräinen sivuhuomautus Espanjan historiaa käsittelevissä kirjoissa ja karttakirjoihin Aasian edustalle pilkutettu saaristo. Ensimmäisen kerran Filippiinit mainittiin suomalaisessa sanomalehdessä muutama kuukausi merimies Nordströmin haastattelun jälkeen. Uutisessa kuvattiin Espanjan kohtaamia ongelmia siirtomaissaan, joita olivat ”Filippinit, Vizayan saaret, Karoliinit, Sulunsaaret ja joukko muita wähemmin tärkeitä saaria. Näistä suurimman vastuksen tuottivat Filippiinien (sen ajan käsityksen mukaan siis Luzonin saaren) ”alkuasukasten itsenäisyyspyrinnöt”, joiden johtajat olivat maanpaossa Hongkongissa.”

Suomalaiset maahanmuuttajat

Vuosisadan alussa Filippiineillä alkoi vierailla suomalaisia merimiehiä, eri kirkkokuntien lähettämiä lähetyssaarnaajia ja sekalaisia seikkailijoita, jotka eivät yleensä jääneet maahan pidemmäksi aikaa.

1950-luvulla tilanne muuttui kun muutamat suomalaiset avioituivat maan eliittiin kuuluvien puolisoidensa kanssa, tunnetuimmat heistä olivat Armi Kuusela ja Jukka Holopainen. Erityisesti Armi Kuuselan muutto Filippiineille vuonna 1953 oli aikansa sensaatio, joka rohkeudessa ja ennen kuulumattomuudessa toi maat toistensa tietoisuuteen tehokkaammin kuin mikään muu yksittäinen tapahtuma sen jälkeen.

Suomalaisten maahanmuutto Filippiineille voimistui 1970-90 ja maahan saapui vielä nykyäänkin täällä vaikuttavia suomalaisveteraaneja. He muuttivat tänne kuka mistäkin syystä; osa rakkaudesta, osa liiketoimien ja työn perässä. Tuolloin myös suomalaisia asiantuntijoita alettiin palkata Manilassa sijaitseviin kansainvälisiin organisaatioihin kuten World Health Organizationiin ja Asian Development Bankiin. Vuonna 1980 Suomi avasi Manilaan suurlähetystön, mikä loi tukevampaa pohjaa suomalaisille asettua asumaan maahan pysyvämmin.

Vuosien 1990-2010 välillä Filippiinit koki ensimmäisen suuren suomalaisinvaasion kun maailmaa valloittavat suomalaisyritykset – Pöyry, Wärtsilä ja Nokia – toivat Filippiineille suomalaisia työntekijöitä ja heidän perheitään. Noihin aikoihin erityisesti Metro Manilan alueella oli paljon suomalaistoimintaa ja aktiivista sosiaalista kanssakäymistä. Tuolloin myös Manilan baareissa työskentelevät tytöt alkoivat oppia suomen kielen alkeita.

Kun kansainvälinen kilpailu Filippiinien infrastruktuurin rakentamisessa koveni 2010-luvun alussa, isot suomalaiset vientiyritykset vähensivät maassa olevaa väkeään ja monet suomalaisetkin siirtyivät työn perässä muihin maihin. Osa heistä kuitenkin jäi Filippiineille pysyvästi, osa eläkkeelle, osa jatkamaan oman alansa töitä muiden firmojen palveluksessa.

Aikaisemminkin Filippiineille muutettiin paikallisen puolison vuoksi, mutta vasta 2010-luvulla rakkauden perässä muuttaminen alkoi nopeasti lisääntyä kun kansainvälinen nettideittailu yleistyi. Suurin osa netistä toisensa löytäneistä pariskunnista asettui Suomeen, mutta osa jäi asumaan Filippiineille.

Muutaman viime vuoden aikana Filippiinit on kokenut toisen suuren suomalaisinvaasion kun koulutetut suomalaisnuoret (20-35v) alkoivat muuttaa Filippiineille. He muuttivat töiden perässä tai perustamaan omaa liiketoimintaa. Monet asettuivat maahan myös tekemään etätöitä Suomeen ja muualle maailmaan.

Tämän maahanmuuttoaallon muuttajat ovat itsenäisiä ja tottuneet asumaan ja toimimaan ulkomailla. Heille ei Filippiineille muuttaminen, yleensä Manilaan tai Cebuun, ollut samanlainen maailman ääriin lähteminen kuin aikaisemmille sukupolville.

Viime vuosina suomalaisten muutto myös Thaimaasta Filippiineille on lisääntynyt. Alkuaan Thaimaahan muuttaneet suomalaiset ovat löytämässä Filippiinit mieluisammaksi uudeksi kotimaaksi. Osalle muuton taustalla ovat taloudelliset syyt; asumiskustannukset ovat Filippiineillä noin 30% halvempia. Osa on kyllästynyt tai pettynyt Thaimaahan maana ja osalle maan kiristynyt viisumipolitiikka ei enää mahdollista maahan jäämistä.

Maahanmuuttajan kotoutus

Suurin osa suomalaisista asettuu asumaan Metro Manilaan tai sen välittömään vaikutuspiiriin. Toinen suomalaiskeskittymä on Metro Cebussa, joka on riittävän iso ja moderni kasvukeskus, jotta sieltä löytyy länsimaalaiselle maahanmuuttajalle tärkeät elämän peruselementit; töitä, palveluita, infrastruktuuri ja viihdettä.

Muualle maahan muuttaneet suomalaiset ovat hajaantuneet melko tasaisesti saariston eri osiin lukuun ottamatta aivan eteläisiä saaria, joissa ainakin kaksi suomalaista on vieraillut, mutta ei vapaaehtoisesti. Nykyään kaikilla Filippiinien pääsaarilla asuu suomalaisia.

Muukalaiseksi provinssiin

Suomalainen muuttaa provinssiin yleensä yhdessä filippiiniläisen puolisonsa kanssa. He asettuvat asumaan puolison kotikaupunkiin, minne verkostoidutaan puolison sukulaisten elinpiirin mukaisesti.

Arkielämä filippiiniläisessä pikkukaupungissa voi alkuun olla viehättävän intensiivistä ja innostavaa. Elämän rakennuspalikat ovat suomalaiseen peruselämään verrattuna niin erilaisia, että ensimmäinen vuosi yleensä menee ihan vaan niitä kasaillessa. Myöhemmin, kun elämään pitäisi löytää uusia toiminnallisia ja henkisiä ulottuvuuksia, arkeen saattaa luikerrella filippiiniläisen provinssikulttuurin henkinen ”kapeus ja rajallisuus”. Vaikka kaupungit ovat isoja ja niissä asuu paljon ihmisiä, ne eivät tarjoa länsimaalaiselle laajoja sosiaalisia verkostoja eikä harrastusmahdollisuuksia. Toinen myöhemmin eteen tuleva haaste voi olla arkielämän liiallinen riippuvuus puolisosta ja hänen sosiaalisesta verkostosta ja toimintaympäristöstä.

Provinssielämä on kuitenkin erinomainen koulu siihen elämään, mitä suurin osa filippiiniläisistä elää. Provinssissa asuessa perusasiat tulevat hyvin nopeasti tutuksi; paikallinen kieli, tavat, kulttuuri. Siellä asuessa oppii paljon myös omasta kärsivällisyydestä ja sopeutuvaisuudesta. Provinssissa näkee ja oppii elämään myös kehitysmaan raadollisempien puolien kanssa.

Hatunnoston ansaitsevat ne suomalaiset, jotka pystyvät hankkimaan provinsseissa itselleen ja perheelleen pysyvän elannon. Heitä ei ole montaa. Se ei ole helppoa ja edellyttää poikkeuksellista sopeutumista, kekseliäisyyttä ja asennetta.

Paikalliseksi turistikohteeseen

Arkielämä filippiiniläisessä turistikohteessa on hyvin erilaista kuin tavallisessa kylässä tai kaupungissa. Turistikohteet ovat pidemmän päälle tylsiksi käyviä provinssikaupunkeja virikkeellisempiä ja tarjoavat ulkomaalaiselle enemmän mahdollisuuksia liiketoimintaan ja sosiaaliseen elämään.

Turistikohteeseen muuttaminen on suhteellisen helppoa, koska siellä asuu paljon ulkomaalaisia, joilta saa vinkkejä ja neuvoja arkeen. Paikalliset ovat myös oppineet tulemaan joustavasti toimeen ulkomaalaisten kanssa. Turistikohteissa on myös turistien tuomaa rahaa, mikä tarjoaa elannon hankkimiselle realistisempia mahdollisuuksia kuin provinssikaupungit, joissa asukkailla on hyvin vähän löysää rahaa mihinkään ylimääräiseen kulutukseen.

Muutaman vuoden asumisen jälkeen turistikohteiden viehätys menettää kirkkaimman hohtonsa, usein samoista syistä mihin niissä ensin viehättyy. Turistina on mukava olla, mutta heidän seuransa tai palveleminen arkipäiväistyy ajan myötä ja saattaa pahimmillaan alkaa jopa rasittamaan: Samat tarinat, samat kysymykset, samat valituksen aiheet… Oman arkielämän pyörittäminen ilman omaa lomaa lomailijoiden keskellä saattaa käydä pidemmän päälle vähemmän viehättäväksi.

Turistikohteissa eläminen ei ole täysin sama asia kuin ”eläminen” Filippiineillä. Turistikohteissa eletään Puerto Galeran, Clarkin, Boracayn, El Nidon, Siargaon, Subicin elämää, jonka turismi maustaa omanlaisekseen minikulttuuriksi, jonka sisäiset rakenteet ja dynamiikka poikkeaa täysin tavallisesta, huomattavasti staattisemmasta filippiiniläisestä elämänmenosta ja kulttuurista.

Kerrostaloasujaksi suurkaupunkiin

Tämä on nykyisin yleisin suomalaismuuttajan vaihtoehto: Muutetaan joko Manilaan tai Cebuun, mistä vuokrataan tai ostetaan kerrostalohuoneisto (condominium). Kerrostaloasuminen on käytännössä helppo ja nopea ratkaisu, koska huoneistot yleensä vuokrataan peruskalustettuina ja talosta löytyvät peruspalvelut.

Pidemmässä juoksussa kerrostaloasumisen viihtymisen määrittää se millaisella alueella talo sijaitsee. Oman talon uima-altaaseen kyllästyy pian jos ympärillä ei ole mitään muita aktiviteetteja, palveluita eikä viihdetarjontaa.

Metro Manilassa suurin osa suomalaisista kerrostaloasujista on asettunut Makatin liikekeskustan (CBD), Bonifacio Global Cityn (BGC), Alabangin ja Ortigasin moderneille alueille, joissa oman talon ulkopuolelta löytyy hyvin länsimainen kaupunkimiljöö monipuolisine palveluineen.

Omakotitaloon muurien taakse

Suomalaisia on myös muuttanut Manilan, Cebun ja muiden suurkaupunkien muurien ympäröimille omakotialueille ostamalla tai vuokraamalla sieltä talon. Laadukkailla omakotialueilla (subdivision, estate, village) elämä on turvallista ja miellyttävää. Yleensä talojen ylläpito ja arkielämän pyörittäminen edellyttää myös palvelusväen palkkaamista perheen tarpeiden ja maksukyvyn mukaisesti.

Filippiiniläisellä omakotitaloalueella asuminen eroaa melkoisesti suomalaisesta omakotiasumisesta. Asuinalueet ovat vartioituja ja yleensä alueella on yhteinen uima-allas ja toimintakeskus, joiden ympärille alueen sosiaalinen ja toiminnallinen elämä keskittyy.

Omakotialueella elämisen negatiivisia puolia on sen eristyneisyys ympäröivästä elämästä, mikä saattaa ajan myötä rajoittaa elin- ja kokemuspiiriä samoja rutiineja toistaviksi. Ympäröivästä kulttuurista irrallaan eläminen voi aiheuttaa vierauden ja eristyneisyyden tunteita jos elämä liian tiukasti rajoittuu ainoastaan oman alueen muurien sisään.

Kiihtyvä muuttoliike

Montako suomalaista asuu vakituisesti Filippiineillä? Minun paras arvaus on 250-300. Luku kaksinkertaistuu jos siihen sisällytetään osa-aikaisesti maassa asuvat suomalaiset. Täsmällistä tietoa lukumääristä ei ole saatavissa, sillä kaikki eivät ole virallistaneet muuttoaan Filippiineille vaikka käytännössä asuvat pysyvästi maassa.

Filippiinien viranomaisten antamiin tilastotietoihin maassa asuvista suomalaisista voi suhtautua kyynisellä varauksella; heidän rekisterinsä ovat puutteellisia ja niiden kattavuus ja luotettavuus vaihtelee alueittain.

Verrattuna muihin eurooppalaisiin maahanmuuttajiin, Filippiineillä asuu väestömääräämme vastaava suhteellinen määrä suomalaisia eli hyvin vähän, mutta kehityssuunta on selkeä: Suomalaisia muuttaa pysyvästi Filippiineille kiihtyvällä tahdilla. Filippiineillä asuu myös kasvava määrä toisen ja kolmannen polven kaksoiskansalaisia, jotka osaltaan lisäävät maassa asuvien suomalaisten määrää.

Tällä hetkellä ei näköpiirissä ole mitään yksittäistä tekijää, mikä olisi vähentämässä suomalaisten kasvavaa muuttointoa Filippiineille. Oman lähetystön puuttuminen vaikeuttaa viranomaisasioiden hoitamisia, mutta niistäkin yleensä selvitään suomalaisella sisukkuudella kun päätös Filippiineille muuttamisesta on tehty.

Päivitys 6.12.2020 – Virallinen Suomi palasi Filippiineille avaamalla maahan suurlähetystön 2.11.2020 ja nimeämällä sen päälliköksi Juha Pyykön. Koronapandemia pysäytti suomalaisten muutot Filippiineille ja käänsi muuttoliikkeen suunnan takaisin Suomeen päin, ainakin tilapäisesti.