Kuinka omaisuus kannattaa suojata parisuhteessa Filippiineillä? Tätä kysymystä joutuu moni suomalainenkin pohtimaan, kun rakkaus tarttuu kädestä ja vie maailmaan, jossa pelkkä maalaisjärki ei enää riitä. Toisaalta pitäisikö omaisuus ylipäätään suojata ihmiseltä, jonka kanssa aikoo kulkea koko loppuelämänsä?
Kun Suomessa deittailu on muuttunut niin latautuneeksi, että jo pelkkä flirttailun yritys saattaa pian vaatia lomakkeen, jossa ilmoitetaan omat etuoikeudet, pronominit ja allergiat, voi avioliitto tuntua suorastaan yksinkertaiselta ratkaisulta. Ei elämä filippiiniläisen vaimonkaan kanssa silti välttämättä suju pelkällä avioliittotodistuksella.
Parisuhteessa jaetaan lain edessä paljon muutakin kuin rakkautta. Filippiineillä puolisoiden omaisuussuhteita koskeva lainsäädäntö on monimutkainen, ja erityisesti ulkomaalaisen puolison kohdalla useiden eri lakien yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Lakien soveltamisessa on myös erityispiirteitä, jotka koskevat ulkomaalaisia puolisoita, jotka hankkivat omaisuutta Filippiineillä yhdessä paikallisen kumppaninsa kanssa.
Filippiinien perhelaki
Filippiineillä avioliittoa säätelee perhelaki, joka määrittelee myös puolisoiden omaisuussuhteet avioliiton aikana. Kaikki avioliitot, jotka on solmittu 3. elokuuta 1988 tai sen jälkeen, kuuluvat nykyisen perhelain piiriin.
Jos puolisot eivät ole ennen avioliittoa sopineet muusta omaisuusjärjestelmästä, Family Coden lähtökohtana on Absolute Community of Property. Siinä yhteisomaisuuteen kuuluu pääsääntöisesti myös omaisuus, jonka puolisot omistivat jo ennen avioliittoa, ellei omaisuus kuulu Family Coden erikseen määrittelemiin poikkeuksiin, kuten perinnöt ja lahjoitukset. Ne jäävät lähtökohtaisesti henkilökohtaiseksi omaisuudeksi, ellei lahjoittaja, testamentintekijä tai muu luovuttaja ole nimenomaisesti määrännyt niitä osaksi yhteisomaisuutta.
Yhteisomaisuusjärjestelmä voidaan purkaa esimerkiksi puolison kuoleman, legal separation -päätöksen, avioliiton mitätöinnin tai kumoamisen sekä eräiden tuomioistuimen määräämien omaisuuden erottamistilanteiden yhteydessä. Näissä tapauksissa omaisuuden jaosta päättävät joko puolisot itse tai tuomioistuin.
Puolisot voivat avioehdossa valita Absolute Community of Property -järjestelmän sijasta esimerkiksi Conjugal Partnership of Gains -järjestelmän tai omaisuuden täydellisen erillisyyden. Ennen Family Coden voimaantuloa 3. elokuuta 1988 solmittujen avioliittojen oletusjärjestelmänä oli Conjugal Partnership of Gains, jossa puolisoiden ennen avioliittoa omistama omaisuus säilyi lähtökohtaisesti heidän henkilökohtaisena omaisuutenaan.
Miehellä on tahtonsa ja naisella keinonsa
Vaikka yleinen lainsäädäntö aviopuolisoiden omaisuudesta on selkeä ja suoraviivainen, siihen liittyy muutamia poikkeuksia ja erityispiirteitä:
Puolisot hallinnoivat yhdessä avioliiton aikana hankittua yhteistä omaisuutta, ja sen luovuttamiseen tai panttaamiseen tarvitaan molempien suostumus. Puolison henkilökohtainen velka ei automaattisesti muutu avioliiton perusteella toisen puolison henkilökohtaiseksi velaksi. Yhteisomaisuus voi kuitenkin tietyissä Family Coden määrittelemissä tilanteissa vastata velasta, esimerkiksi silloin, kun velka on otettu perheen tai yhteisomaisuuden hyväksi.
Jos toinen puoliso käyttää omia varojaan ja aikaansa toisen puolison henkilökohtaisen omaisuuden arvon nostamiseen, hän voi olla oikeutettu rahalliseen korvaukseen erotilanteessa. Mikäli toinen puolisoista kuolee, hänen henkilökohtainen omaisuutensa siirtyy hänen perillisilleen, kun taas avioliiton aikana hankittu yhteisomaisuus jaetaan lesken ja perillisten kesken.
Yhteisomaisuuteen ei lasketa esineitä ja tavaroita, jotka ovat olleet toisen puolison henkilökohtaisessa ja yksinomaisessa käytössä. Poikkeuksena tähän ovat hieman erikoisesti henkilökohtaiset korut, jotka perhelain mukaan luokitellaan yhteisomaisuudeksi.
Myös ilman avioliittoa yhdessä elävien puolisoiden välille voi Filippiineillä syntyä yhteisomistusta. Family Coden 147 ja 148 artiklat määrittelevät, miten yhteiselon aikana hankittua omaisuutta käsitellään muun muassa sen perusteella, olisivatko osapuolet olleet oikeudellisesti vapaita menemään keskenään naimisiin. Tähän omaisuusjärjestelyyn ei liity yleistä viiden vuoden vähimmäisaikaa.
Avioehdon ehdot
Suomalainen puoliso voi hakea lisäsuojaa omalle omaisuudelleen Filippiineillä avioehtosopimuksella. Vaikka avioehto ei ole Filippiineillä yleistynyt samassa määrin kuin Suomessa, monet filippiiniläiset hyväksyvät sen osaksi nykyaikaista avioliittoa. Joillekin se voi kuitenkin edustaa aidon rakkauden antiteesiä, joka kyseenalaistaa keskinäisen luottamuksen ja avioliiton kestävyyden jo ennen vihkimistä – tämän arviointi jääköön aina pariskunnan itsensä tehtäväksi.
Avioehtosopimuksessa määritellään, kuinka puolisoiden omaisuutta käsitellään avioliiton aikana ja sen päättyessä. Filippiineillä avioehtosopimus menee perhelain edelle omaisuuden määrittelyssä ja jakamisessa. Avioehdon pätevyyteen ei vaikuta se, onko avioliitto solmittu kirkollisesti vai siviilivihkimisellä.
Jotta avioehtosopimus olisi laillisesti pätevä, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
- Avioehto on tehty kirjallisesti.
- Molempien puolisoiden on hyväksyttävä ja allekirjoitettava se vapaaehtoisesti.
- Avioehto on allekirjoitettava ennen vihkimistä.
- Avioehtosopimus on vahvistettava notaarilla.
- Jotta avioehtoon voitaisiin vedota myös suhteessa kolmansiin osapuoliin, se on rekisteröitävä paikalliseen väestörekisteriin avioliiton rekisteröinnin yhteydessä sekä asianmukaiseen asiakirjarekisteriin.
- Mikäli avioliiton osapuolen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, myös hänen laillisen huoltajansa on allekirjoitettava avioehtosopimus.
Jos avioliittoa ei jostain syystä solmita ja rekisteröidä, ei avioehtosopimuskaan tule voimaan. Tarvittaessa avioehto voidaan kirjata myös omaisuusrekisteriin (Registry of Deeds) velkojien oikeuksien turvaamiseksi.
Avioehtosopimukseen on yleensä suositeltavaa sisällyttää molempien puolisoiden koko omaisuus sen hetkisine arvoineen sopimuksen tekohetkellä. Sopimus voi sisältää myös määräyksiä ja ohjeita esimerkiksi palkkatuloista, osingoista, henkivakuutuksista, eläke- ja sairausvakuutusjärjestelyistä, koulutusrahastoista sekä verojen maksamisesta.
Puolisot voivat pääsääntöisesti vapaasti määrätä avioehtosopimuksessa omaisuuteensa liittyvistä asioista, kunhan mikään määräyksistä ei ole ristiriidassa lain, moraalin, hyvien tapojen tai yleisen järjestyksen kanssa. Mikäli jokin sopimuksen ehto osoittautuu mitättömäksi, se ei tee koko sopimuksesta mitätöntä.
Harkinnan paikka
Avioehto on aina vapaaehtoinen järjestely, jonka taustalla voi olla mitä moninaisimpia syitä ja motiiveja. Seuraavissa tilanteissa avioehto voi tarjota erityistä suojaa:
- Jos toisella puolisolla on huomattavia velkoja, omaisuuden erillisyyttä koskeva avioehto voi vähentää riskiä siitä, että velat vaikuttavat puolisoiden yhteiseen varallisuuteen. Avioehto ei kuitenkaan voi poistaa velkojille jo syntyneitä oikeuksia.
- Jos puolisoiden varallisuusero on huomattava. Etenkin hyvin varakkaat perheet haluavat usein sitoa omaisuuden perimisoikeuden verisukulaisiin ja ovat oppineet suojaamaan omaisuuttaan henkilöiltä, jotka saattavat mennä naimisiin pelkästään varallisuuden vuoksi.
- Jos aviopuolisoilla on omia yrityksiä. Yritysten muut osakkaat voivat joskus jopa vaatia avioehtoa, jotta riitaisat avioerot eivät vaikuttaisi yrityksen toimintaan.
- Jos osapuolilla on lapsia aiemmista suhteista, avioehto voi helpottaa uusperheen omaisuus- ja perintösuunnittelua määrittämällä, mikä omaisuus kuuluu kummallekin puolisolle. Varsinaiset perillisten lakisääteiset osuudet määräytyvät kuitenkin Filippiinien perintöoikeuden perusteella.
Maassa maan tavalla
Avioliitossa omaisuudensuojaa koskevat asiat muuttuvat lakiteknisesti huomattavasti monimutkaisemmiksi, jos toinen puolisoista on ulkomaalainen. Esimerkiksi suomalaisen puolison omaisuuteen voivat vaikuttaa Filippiinien perhelaki ja mahdollinen avioehto, mutta myös ulkomaalaisiin kohdistuvat omistusrajoitukset.
Usein suomalaisfilippiiniläisten pariskuntien tilannetta mutkistaa se, etteivät puolisot tiedä, missä he tulevat asumaan, missä mahdolliset lapset kasvavat tai missä toisella tai molemmilla on omaisuutta tai liiketoimintaa tulevaisuudessa. Kaikilla näillä tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus avioehdon laillisuuteen ja täytäntöönpanoon.
Filippiineillä sijaitsevaan yhteisomaisuuteen sovelletaan Filippiinien lakeja riippumatta siitä, missä puolisot asuvat tai missä avioliitto on solmittu. Sen sijaan Filippiinien lakeja ei sovelleta puolisoiden Filippiinien ulkopuolella sijaitsevaan omaisuuteen, vaikka avioehto olisi tehty Filippiineillä tai omaisuuden sijaintimaassa.
Käytännössä selkein ja toimivin ratkaisu on laatia erilliset avioehdot kummankin maan lakien mukaisesti – sekä Suomessa että Filippiineillä sijaitsevalle omaisuudelle. Tällaisessa järjestelyssä avioehdoissa voidaan myös viitata toisiinsa esimerkiksi perinnönjakoa koskevissa kohdissa.
Turvattoman tilan turvatila
Käytännössä useimpien suomalaisten Filippiineillä oleva omaisuus on filippiiniläisen puolison nimissä, mikä mutkistaa perhelain suoraa soveltamista siinä muodossa kuin se on alun perin tarkoitettu. Suomalainen puoliso ei voi vaatia avioliiton perusteella sellaista, mitä hän ei perustuslain mukaan voi omistaa.
Vaikka Filippiinit on lieventänyt ulkomaalaisten investointirajoituksia esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden omistaa 100-prosenttisesti osakehuoneistoja tietyistä taloyhtiöistä – tosin sekään ei tarjoa täydellistä omaisuudensuojaa. Mikäli omaisuus on hankittu avioliiton aikana tai joissain tapauksissa yli viiden vuoden yhteiselon jälkeen, filippiiniläinen puoliso voi vaatia siitä avio-osuuttaan perhelain perusteella.
Suomalainen puoliso voi ainakin osittain suojata omaisuuttaan lisäämällä paikallisen puolison nimiin rekisteröitävän omaisuuden kauppakirjaan hänen nimensä jälkeen lauseen Married to (suomalaisen puolison nimi). Tämä lisäys turvaa sen, että omistajan siviilisääty käy ilmi ja Family Coden mukaan joissain tapauksissa kaupan vahvistamiseen tarvitaan myös puolison hyväksyntä. Lisäys on tehokas vain, jos avioliitto on virallisesti rekisteröity Filippiineillä.
Filippiineillä suomalaiset voivat myös suojata omaisuuttaan yhtiöiden ja liiketoimintajärjestelyjen avulla. Tämä edellyttää kuitenkin syvällistä paikallisen yrityskulttuurin tuntemusta. Tällaiset järjestelyt eivät yleensä ole tarkoituksenmukaisia yksittäisten, omaan käyttöön hankittujen kiinteistöjen tai tonttien kohdalla, ellei niiden arvo ylitä merkittävästi järjestelyjen kustannuksia.
Paras turva on hyvä avioliitto
Jokaisen pariskunnan kohdalla on paljon yksilöllisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat omaisuutta koskevien lakien soveltamiseen. Mikäli omaisuuden suojaaminen aiheuttaa huolta tai varjostaa avio-onnea, tilanteensa voi selvittää lakiasiantuntijan kanssa, joka on erikoistunut filippiiniläisten ja ulkomaalaisten avioliittoihin sekä omaisuuden suojaamiseen.
Filippiineillä omaisuudesta riitely tuomioistuimissa on kallista puuhaa, ja oikeuden vaaka kallistuu usein filippiiniläisen puolison hyväksi tapauksissa, joissa tuomarilla on mahdollisuus käyttää harkintaa ja tulkintaa. Oikeus ja kohtuus saattavat löytyä helpommin aviopuolisoista itsestään, sillä lopulta heillä ei ole muuta yhteistä menetettävää kuin toisensa.
Filippiineilläkin paras suoja omaisuudelle on kestävä avioliitto. Jos sille tielle lähtee ja sen seurauksena hankkii omaisuutta Filippiineillä, puolisoiden on hyvä selvittää itselleen ja toisilleen, miksi niin tehdään ja mihin sillä pyritään, jottei omaisuudesta riitely jäisi myöhemmin ainoaksi yhteiseksi harrastukseksi.
Seuraavat kirjoitukset sivuavat aihepiiriä:
Vaimo Filippiineiltä (osa 4) – Suomeen vai Filippiineille?
Vaimo Filippiineiltä (osa 5) – Onko avioero mahdollinen?
