Jos suomalaisfilippiiniläinen pariskunta haluaa asettua asumaan toisen puolison kotimaahan, valittavina ovat maailman onnellisin maa ja maa, jossa matkailuministeriö mainostaa kaiken olevan hauskempaa.
Kun filippiiniläinen vaimo on löytynyt, pariskunnalle tulee eteen päätös siitä, kumman kotimaa tarjoaa paremmat edellytykset yhteiselämälle. Kotihan ei välttämättä ole siellä missä asut, vaan siellä missä sinua ymmärretään. Ennen kuin pariskunta pääsee yhteisymmärrykseen siitä, missä heitä ymmärretään, heidän olisi hyvä ymmärtää, mitä he itse odottavat asuinmaalta.
Mikäli pariskunta jää asumaan toisen puolison kotimaahan, toisen on arvioitava elämänsä uudelleen. Joillekin muutto vieraaseen maahan voi kuihduttaa suhteen nopeammin kuin avioliitto ehditään siellä rekisteröimään. Toisille se tarjoaa mahdollisuuden luoda yhteiselämälle kokonaan uudenlaisen mallin, joka sopii molemmille osapuolille.
Kaksi ihmistä, monta maailmaa
Vaikka parisuhteen keskeiset asiat tapahtuvat kahden ihmisen välillä, ympäristöllä on erittäin suuri vaikutus siihen, miten ne toteutuvat arjessa. Filippiiniläinen nainen ei ole Suomessa sama nainen kuin Filippiineillä. Vielä vähemmän suomalainen mies on jokapäiväinen oma itsensä Filippiineillä, koska hän vierailee siellä yleensä vain lyhyen aikaa eikä elä sitä arkea, mitä hän elää Suomessa.
Avioliitossa puolisot tuovat suhteeseen oman taustansa mukaiset vuorovaikutusmallit, ristiriitojen ratkaisutavat, huomion ja hyväksynnän jakamisen sekä perusasennoitumisen elämään. Puolisot näkevät aluksi vain toisensa, mutta ajan myötä he alkavat katsoa toisiaan myös kulttuuritaustaansa vasten, ja vasta silloin kulttuuriin liittyvät ominaisuudet alkavat erottumaan puolison persoonallisista luonteenpiirteistä.
Jokaisessa kulttuurissa on irrationaalisia ja poissulkevia elementtejä, joita vain kyseisessä kulttuurissa kasvanut henkilö voi ymmärtää: Suomessa sellaisia ovat esimerkiksi vitutuksen käsite ja suomen kielen partitiivi. Filippiineillä on hyvin vaikea ymmärtää arjen ambivalenttisuutta ja satunnaista syy-seuraussuhteen nurinkurisuutta. Tällaisten kulttuuriin kuuluvien omituisuuksien omaksuminen ja ymmärtäminen oikeissa asiayhteyksissä vaatii kasvamista kulttuuriin arjen kautta.
Pyrkimys puolison kulttuurin täydelliseen ymmärtämiseen ja omaksumiseen ei ole tarpeen; suomalaisfilippiiniläiset suhteet saavat lisävirtaa nimenomaan kulttuurieroista ja niiden tuomista jännitteistä. Monikulttuurisen suhteen vahvuus ja heikkous on siinä, missä määrin puolisot kokevat eri tilanteissa sen rikkautena tai ongelmana. Ihmissuhteen rinnalla kulkee koko ajan kaksi täysin toisistaan poikkeavaa taustaa, jotka elävöittävät suhdetta tai tarjoavat loputtomasti syitä siihen, miksi puoliso ei ymmärrä mistään mitään.
Vastuullisen vastuuton vapaus
Suomalaisfilippiiniläisissä liitoissa yleisin järjestely on sellainen, missä pariskunta asettuu Suomeen, koska se vastaa paremmin heidän yhteisiä toiveitansa ja mahdollisuuksia. Tuolloin muutetaan lähes aina miehen asuinpaikalle ja asetutaan hänen elämänsä raameihin.
Suomi tarjoaa kotoutumiselle paremmat aineelliset edellytykset, sillä filippiiniläinen puoliso pääsee alusta alkaen nauttimaan valtion tarjoamasta tuesta ja palveluista. Viranomaiset saattavat alkuun laittaa kapuloita rattaisiin, mutta kun raja on ylitetty turvapaikanhakuun turvautumatta, viranomais- ja tukipalvelujen yltäkylläisyys aiheuttaa ensimmäisen kulttuurishokin.
Filippiineille muuttaessaan pariskunta on alusta lähtien omillaan, sillä valtio tarjoaa suomalaiselle maahanmuuttajalle vain leiman passiin. Toisaalta valtio ei aseta ehtoja tai rajoituksia maahanmuutolle ja pariskunta voi aloittaa yhteiselämän omien toiveidensa ja resurssiensa mukaan ilman riippuvaisuutta viranomaisten päätöksistä ja niiden odottelusta.
Ellet voi elää niin kuin tahdot, elä niin kuin voit
Yhteistä asuinmaata valittaessa seuraavat parisuhteen perustat on hyvä käydä yhdessä läpi. Rakkauden huumassa on helppo olla huolehtimatta liikoja tulevaisuudesta, ja niin pitääkin, mutta yhteistä kotipaikkaa valittaessa seuraavat kysymykset tulevat useimmille pariskunnille vastaan ennemmin tai myöhemmin.
- Ulkomaalaislakien mahdollisuudet ja sudenkuopat? Suomessa kaikkinainen viranomaisvalvonta ja rajoitukset ulkomaisille ovat huomattavasti tiukemmat kuin Filippiineillä, mutta niiden täyttämiseen sisältyy mahdollisuus suhteellisen helposti saatava kansalaisuus. Filippiineillä ulkomainen puoliso ei voi käytännössä saada kansalaisuutta, mutta avioliitto mahdollistaa pysyvän oleskeluluvan, joka on voimassa niin kauan kuin avioliittokin.
- Perheen yhteinen kieli? Parisuhteen tulevaisuudelle on olennaista, että molemmat osaavat yhdessä käytettävää kieltä riittävän hyvin. Kielimuuri ei yleensä ole alussa merkittävä ongelma, sillä filippiiniläisten kanssa pärjää rallienglannillakin, mutta ajan myötä yhteisen kielen merkitys kasvaa. Parhaat edellytykselle perheen kielipolitiikalle syntyy, jos puolisot opiskelevat toistensa kielet ja/tai osaavat hyvin yhteisenä kielenä puhuttavaa englantia.
- Millaisessa elinympäristössä molemmat viihtyvät ja osaavat luontevasti elää? Vaikka kodin sisäpuolella yhteiselämä sujuu, onni ei ole kokonaisvaltaista, jos ulko-ovi aukeaa henkilökohtaiseen helvettiin. Mikäli toinen puolisoista muuttaa maahan, jota oppii ainoastaan vihaamaan, se tulee vaikuttamaan myös suhteeseen. Jollei pariskunta pääse yhteisymmärrykseen missä taivas ja helvetti sijaitsevat, maallisemmistakin asioita saattaa helposti tulla vääntöä.
- Kumman kulttuurin mukaisesti eletään? Suomessa ja Filippiineillä on hyvin erilaiset käsitykset sukupuolirooleista, tasa-arvosta ja keskinäisistä valtasuhteista. Mitä paremmin puolisot tunnistavat ne, sitä helpompi niistä on tehdä kompromisseja ja päätöksiä kumman mukaan missäkin tilanteessa eletään. Esimerkiksi Suomessa puolisoiden vastuut pyritään jakamaan tasan määrällisesti; Filippiineillä vastuut jaetaan enemmän rooleihin perustuen. Filippiiniläiselle vaimolle voi olla hankalaa sisäistää, että Suomessa kulut jaetaan tasan laskimen avulla ja rahojen ajatellaan ensisijaisesti kuuluvan ne tienanneelle.
- Millaiset tiedolliset ja taidolliset ominaisuudet pariskunnalla on elää vieraassa kulttuurissa? Kun asuinmaasta päästään yhteisymmärrykseen, sen päälle voi vielä keskustella siitä, ovatko muuttajan omat valmiudet sellaiset, joilla pärjää uudessa kotimaassa. Jos puoliso hoitaa kaikki viranomaisasiat, talouden pyörittämisen ja sosiaaliset suhteet, elämä voi olla hetken helppoa, mutta ajan myötä näennäinen helppous saattaa muuttua vankilaksi, jonka perustukset romahtavat, jos puoliso ei jostain syystä ole enää hoitamassa asioita.
- Millaiset sosiaalisen elämän asuinympäristö tarjoaa molemmille yhdessä ja erikseen? Lähes poikkeuksetta jokainen kaipaa toisinaan omankielistä ja saman kulttuuritaustan jakavaa seuraa. Ennen asuinpaikkapäätöksen tekemistä, on hyvä ottaa selvää paikan sosiaalista mahdollisuuksista ja ulottuvuuksista. Jokainen pariskunta tarvitsee yhteistä aikaa, yhteisiä kavereita, mutta myös omaa aikaa ja omia ystäviä, jotta uudessa kotimaassa viihtyy.
- Miten puolisoiden sukulaiset ja mahdolliset lapset aikaisemmista liitoista hyväksyvät uuden tulijan? Tähän kysymykseen on yhtä monta vastausta kuin tapaustakin. Suomessa sukulaisten merkitys on huomattavasti pienempi kuin Filippiineillä, missä perheen hyväksyntä uudelle jäsenelle on merkittävä tekijä liiton pidempiaikaiselle onnistumiselle. Filippiiniläiselle vaimolle tilanne kahden tulen välissä voi käydä kestämättömäksi, jos hänen perheensä ja suomalaisen aviomiehen välillä käydään loppumatonta asemasotaa esimerkiksi filippiiniläisen perhekäsityksen vastuista ja velvollisuuksista.
- Miten ja kenen kulttuurin mukaisesti lapset kasvatetaan? Tässäkään asiassa ei ole oikeita eikä vääriä malleja, on vain erilaisia malleja, joissa vaihtoehdot ovat vaihtelevasti joko rikkaus tai riidan aihe. Suomalaisfilippiiniläisten perheiden lasten kasvatuksessa yksi yleisemmin keskustelua aiheuttava aihe on uskonto ja siihen liittyvä lasten kasvatus. Vaikka uskonnolla on Suomessa vähäisempi käytännön merkitys kuin Filippiineillä, se voi Suomessakin olla puolisoille hyvin henkilökohtainen periaatekysymys.
- Missä on paremmat työ- ja ansaintamahdollisuudet? Perheen perustaminen ei ole elinkeino, joka tuo pöytään leipää, maitoa ja hunajaa. Suomessa ollaan sitä kuitenkin hieman lähempänä, joten suurin osa suomalaisfilippiiniläisistä perheistä päätyy asumaan Suomeen. Filippiineillä perheen elättäminen tapahtuu korkeammalla riskillä ja pariskunnan omien mahdollisuuksien ja resurssien määrittämissä rajoissa, mutta palkitsee suuremmalla vapaudella päättää itsenäisesti perheen asioista ja tulevaisuudesta.
Suomen sinivalkoinen muumimaailma
Me suomalaiset olemme taipuvaisia pitämään maatamme lintukotona, johon ulkomaalaisten ajatellaan muuttavan kattavan sosiaaliturvan ja hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Ne ovat vahvoja vaikuttumia asuinpaikan valinnalle, mutta pidemmän päälle niiden merkitys vähenee, kun valtion kaikkialle ulottuva keppi ja tuottoisa porkkanamaa muuttuvat itsestäänselvyyksiksi.
Kun filippiiniläinen tarkastelee Suomea, hän näkee maan happiest-country-in-the- world kuorrutuksen läpi eikä tunne sen arjen matalapainetta. Suomessa viihtymiselle ja pidempiaikaiselle asumiselle pitää kaivaa ja kasvattaa syvempiä juuria, jotta mielikuvat maasta kohtaavat sen nykytodellisuuden.
Suomalainen puoliso voi tasoittaa filippiiniläisen vaimon sopeutumista Suomeen esimerkiksi mahdollistamalla hänelle tilaisuuksia viettää aikaa muiden filippiiniläisten kanssa ja sosiaalisen median ryhmissä. Vaimolle on myös tärkeää, että aviomies hyväksyy hänen tarpeensa pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja hoitaa siellä olevat velvoitteet oman kulttuurinsa mukaisilla tavoilla.
Viisi yleisintä syytä perustaa yhteinen koti Suomeen:
- Edullinen koulutus, terveydenhuolto ja runsaat sosiaalietuudet.
- Aviomiehellä on valmiina elämän raamit (Koti, työ yms.).
- Kokonaisvaltainen turvallisuus.
- Filippiiniläiset valmiimpia muuttamaan uuteen maahan kuin suomalaiset.
- Suomen maine hyvänä ja turvallisena asuinmaana.
Kymmenen yleisintä valituksenaihetta, joita olen kuullut filippiiniläisiltä vaimoilta Suomessa:
- Vaikea kieli, jota kaikki eivät koskaan pysty oppimaan arjen käyttökieleksi.
- Kylmä, pimeä ja masentava ilmasto.
- Rahaan ja sen käyttöön liittyvät kulttuurierot perheissä.
- Suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyneitä.
- Hiljainen ja autio paikka, missä ei ole ”elämää”.
- Liiallinen riippuvaisuus puolisosta.
- Rajalliset mahdollisuudet tavata muita filippiiniläisiä.
- Vaikeus löytää oman alan töitä.
- Postimyyntivaimon stigma.
- Puolisoiden alkoholin käyttö ja henkinen etäisyys.
Filippiinien paratiisi ja helvetti
Jos pariskunta asettuu asumaan Filippiineille, suurin henkinen harppaus suomalaiselle puolisolle on valtion ja yksilön suhteen muutos. Sitä ei heti huomaa, mutta ajan kuluessa se jää taustalle vaikuttamaan lähes kaikkiin perheen tulevaisuuden suunnitelmiin.
Filippiineillä valtio ei tarjoa maahan muuttavalle ulkomaalaiselle kotoutus- eikä muita palveluita. Toisaalta se ei ole mukana perheen päätöksenteossa saatuina tai menetettyinä tukina ja etuuksina, vaan kaikki päätökset seurauksineen personoituvat peiliäkin lähemmäksi.
Vastuun ottaminen ja kantaminen omasta elämästä ilman turvaverkkoa on yksi niistä Filippiineillä asumisen tekijöistä, jotka saavat arjenkin tuntumaan intensiivisemmältä ja merkityksellisemmältä. Tämä hetki ja tulevaisuus, surut ja ilot, onnistumiset ja epäonnistumiset, ovat täysin omissa käsissä.
Viisi yleisintä syytä perustaa yhteinen koti Filippiineille:
- Ihmiselle sopiva ilmasto.
- Suomea halvempi hintataso.
- Vapaus tehdä itseä ja perhettä koskevat päätökset.
- Ihmislähtöinen kulttuuri ja sosiaalisen elämän helppous.
- Elämänlaatukysymykset
Kymmenen yleisintä valituksen aihetta, joita olen kuullut suomalaisilta aviomiehiltä Filippiineillä:
- Harrastusmahdollisuuksien ja samanhenkisten ystävien puute.
- Yleissivistyksen vaatimaton taso.
- Jatkuvia sosiaalisia draamoja ja kriisejä.
- Ulkomaalaisiin kohdistuvat kaksoisstandardit.
- Liiallinen riippuvaisuus puolisosta.
- Vaikeus löytää oman alan töitä ja ansaintamahdollisuuksia.
- Rahaan ja sen käyttöön liittyvät kulttuurierot.
- Varakkaan länsimaisen stigma.
- Epätäydellinen ja epälooginen toimintaympäristö.
- Kyvyttömyys ymmärtää Filippiinejä ja filippiiniläisiä.
Kumpi kolmesta?
Jos suomalaisfilippiiniläisen pariskunnan Eldorado ei löydy Filippiineiltä eikä Suomesta, se voi löytyä jostain muusta maasta, jossa molemmat ovat ulkomaalaisia. Tällainen ratkaisu selättää monta mahdollista ongelmaa, joita pariskunnan epäsuhtainen sitoutuminen asuinpaikkaan aiheuttaa. Toisaalta puhtaan pöydän alle voi pesiytyä juurettomuutta ja kaipuuta omiin synnyinmaihin, joita puolisot eivät ole oppineet tuntemaan.
Maailma muuttuu kaikkialla nyt niin nopeasti ja arvaamattomasti, että tulevaisuuden ennustaminen käy entistä vaikeammaksi, mukaan lukien se, kumman kotimaa tarjoaa paremmat tulevaisuudennäkymät suomalaisfilippiiniläiselle pariskunnalle. Olipa puoliso filippiiniläinen tai suomalainen, avioliitto tasoittaa kynnystä vaihtaa maata, jos tilanteet ja tarpeet muuttuvat.
Viime viikolla juttelin erään Filippiineille hiljattain muuttaneen suomalaisen miehen ja hänen filippiiniläisen vaimonsa kanssa siitä, miten he ovat viihtyneet uudessa kotimaassaan:
”Hiusraja pakenee, auto paskana, vaimo ei ymmärrä, mutta fiilis se vaan on 10/10”.
”Mies ei osaa rakastaa oikein, sukulaiset ovat kimpussa, ilmastointi on rikki, mutta elämässä on nyt kaikki hyvin.”
Lopultakaan ei tärkeintä ole missä elää, vaan ettei elämättä jää.
