Uutisia Filippiineiltä – Mitä nyt taas?

Filippiinit on tarjonnut säännöllisesti onnettomuus- ja katastrofiuutisia, mutta nyt sosiaalisesta mediasta siivilöityy positiivisempiakin Filippiineihin liittyviä tarinoita. Pian saamme twiittata kintaalla voittopuolisesti negatiivisille uutisille?

Viime viikkoina olemme saaneet lukea suomalaisista sanomalehdistä kuinka Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte kielsi lapsiavioliitot, TikTok-tähdeksi nousseesta filippiinasta, suomalaismiehen mukavasta tosi-tv-kokemuksesta Filippiineiltä…

Mitä tämä nyt on? Nuo kaikki ovat positiivisia asioita, jotka eivät istu siihen uutiskuvastoon millä Filippiinejä on kuvattu suomalaisessa sanomalehdistössä. Tavanomainen sanomalehtien peruskattaus on koostunut hirmumyrskystä, maanjäristyksistä, tulivuorista, onnettomuuksista, katulapsista, ihmisoikeus- ja aluevesirajaloukkauksista…

Luonnonkatastrofit ja onnettomuudet ovat luonnollisesti aina uutisia, ja edelleenkin ne ovat Filippiineistä uutisoinnin valtavirtaa, mutta ihan viime aikoina uutisten aihepiiri on laajentunut ja mukaan on tullut positiivisempiakin aiheita: Mukavat matkakokemukset, reippaat sairaanhoitajat, sosiaalisen median ilmiöt, erikoiset sattumukset…

Ei vois vähempää kiinnostaa

Sanomalehtien kautta muodostuva maakuva Filippiineistä on kaukana maan valtaväestön arjesta eivätkä yksittäiset uutiset tarjoa oikeita mittasuhteita maan kokoon ja paikalliseen kulttuuriin nähden. Filippiineiltä Suomeen tihkuvat uutiset ovat yksittäisiä äärimmäistapauksia, joiden kautta lukijat muodostavat epämääräisen, mutta sitäkin vahvemman mielikuvan kaukaisesta maasta jossain siellä Thaimaan tuolla puolen.

On luonnollista, että Filippiinit on Suomen sanomalehdistölle vähämerkityksellinen maa. Maidemme välillä ei ole sellaisia geopoliittisia tai kulttuurisia siteitä, jotka edellyttäisivät säännöllisempää ja syvällisempää uutisointia. 

Filippiinit on maailman 11. suurin valtio väkiluvultaan, joten ainoastaan siihen suhteutettuna voimme sanoa saavamme sieltä liian vähän uutisia. Filippiinit on kuitenkin esiintynyt useammin suomalaisessa sanomalehdistössä kuin sen väkirikkaampi naapurimaa Indonesia.

Filippiineistä muodostunut maakuva on korostetusti jäänyt sanomalehdistöstä ja muusta mediasta riippuvaiseksi, sillä maa ei tarjoa muita mielikuvia tasapainottavia kanavia tai tapoja taustoittaa yksipuolista ja harvaa uutisointia.

Filippiineiltä ei ole tullut kansainvälisesti menestyneitä elokuvia tai muita viihde- ja kulttuuriteollisuuden tuotteita, joista muodostuisi tasapainottavaa kuvaa katastrofien ja onnettomuuksien maana.

Urheilussakin on ollut ainoastaan yksi kansainvälisesti merkittävä yksilösuoritus, kun Manny Pacquiao takoi Filippiinit maailman nyrkkeilykartalle. Valitettavasti lajissa itsessään on hyvin vähän mitään kiinnekohtia urheilijan kotimaahan tai sen kulttuuriin.

Myös ruokakulttuurissa Filippiinit on jäänyt – Syystäkin? – muiden aasialaiskeittiöiden varjoon. Lähes jokaisessa isommassa suomalaiskaupungissa on kiinalainen, vietnamilainen, thaimaalainen ja japanilainen ravintola, mutta filippiiniläinen ravintola tuo keskivertosuomalaiselle mieleen ainoastaan kysymyksen mikä se sellainen on.

Myös suomenkielisessä kirjallisuudessa maa on jäänyt kokoonsa nähden merkilliseksi kuriositeetiksi, mutta se on toinen tarina jonka voi käydä vilkaisemassa vaikka täältä: Filippiinit suomeksi – Vapaata hyllytilaa

Asiaa auringonnousun tuolta puolen

Filippiinit on todennäköisesti mainittu ensimmäisen kerran suomalaisessa sanomalehdessä kesällä 1896, kun alun perin saksalaisessa sanomalehdessä ilmestynyt uutinen kertoi seuraavaa: ”Espanjalla on vaikeuksia Kaakkois-Aasian siirtomaissaan, joita olivat ”Filippinit, Vizayan saaret, Karoliinit, Sulunsaaret ja joukko muita wähemmin tärkeitä saaria”.

Muutaman vuoden kuluttua Suomessa saatiin lukea Filippiinien itsenäisyysliikkeen hengellinen johtajan Jose Rizalin kuolemasta. Ensimmäisensä hänen teloituksestaan uutisoi Uusi Suometar 3.1.1897. Vuodenvaihteen jälkeen Rizalin karusta kohtalosta uutisoivat myös Uusi Aura (5.1.), Tampereen Sanomat ja Isänmaan Ystävä (8.1.), Hufvudstadsbladet, Nya Pressen (13.1.) ja Karjalatar (14.1.).

Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti uutisoi Manilan kapinoista kesällä 1897. Myös ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet havahtui julkaisemaan muutaman artikkelin Filippiinien itsenäisyyspyrkimyksistä saman vuoden syksyllä.

Filippiinien ”itsenäisyys” mainittiin ensimmäisen kerran Päivälehdessä 23.6.1898: ”Aguinaldon puoliwillit hämmästyttäwät kumminkin koko maailman kurillaan, jota ei kukaan olisi odottanut. He kohtelewat wankejaan hywin ja antawat heille hywää ruokaa. Menestys ja Aguinaldon waikutus on saanut heidät siwistymään.”

Pian erityisesti kenraali Aguinaldo nostettiin Filippiinien uutisten keskushenkilöksi ja sankariksi. Tampereen Sanomat julkaisi 27.7.1898 hänestä lyhyen elämäkerran. Heti perään Nykyaika-lehti käänsi alun perin ranskalaisessa sanomalehdessä julkaistun kuvauksen Filippiinien tilanteesta ”Espanjan hirmuvalta Filippiineillä”.

Nuori Karjala -aikakauslehti julkaisi Aguinaldosta artikkelin heinäkuussa 1899: ”Nyt kun tämä mies ja hänen kansansa, filipinos, tahi oikeammin tagalit, niin sitkeästi pitävät puoliaan Luzonilla olevia amerikkalaisia vastaan, on ehkä paikallaan kertoa muutamia kohtia hänen elämästään.”

Suurten uutisten aika

Toinen maailmansodan taistelut Filippiineillä kuvattiin Suomen sanomalehdistössä varsin kattavasti, etenkin niiden loppuvaiheet, joista amerikkalaiset uutistoimistot alkoivat toimittaa materiaalia sen mukaan miten heidän joukkonsa etenivät kohti Manilaa ja japanilaismiehityksen loppua.

Armi Kuusela räjäytti suomalais-filippiiniläisen uutispankin 50-luvulla. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet kilvan julkaisivat tarinoita hänen romanssistaan Filippiineillä. Tarinoissa kuvailtiin paljon myös eksoottisia tapahtumapaikkoja, mutta ne esiteltiin enemmän romantisoituna rakkaustarinan taustakankaana kuin kuvauksena todellisuudesta. Armin avioliitto filippiiniläisen Gil Hilarion kanssa ja muutto kauas Kaukoitään, toi Filippiinit puheenaiheeksi jokaiseen suomalaiseen mummon mökkiin.

Seuraavaksi suomalaiset sanomalahdet saivat Filippiineiltä runsaammin ”muu maailma” osastonsa täytettä kun Marcosin valovoimainen pariskunta kenkineen muutti presidentinpalatsiin muutamaksi vuosikymmeneksi. Alkuun Marcoseista uutisoitiin ihailevasti, sitten hämmentyneesti ja lopulta tuomiten.

Seuraava isompi uutispommi Filippiineiltä jysähti suomalaisiin sanomalehtiin 24. huhtikuuta 2000 kun Seppo Fränti ja Risto Vahanen kidnapattiin malesialaisesta resortista Jolon saarelle Etelä-Filippiineille. Lähes kuuden kuukauden piina päättyi kaikkien 20 panttivangin vapauttamiseen, mutta Filippiinit sai melkoisen annoksen negatiivista julkisuutta ja istutti paljon aiheetonta pelkoa maata kohtaan.

Kuuden kuukauden otsikot

Onko viimeaikainen positiivisempi uutisointi ainoastaan mutu-tuntumaa? Laitetaanpa suurimpien suomalaisten mediatalojen digitaalisten sanomalehtien ja uutisten hakusanaksi ”Filippiinit” ja vilkaistaan mitä saadaan tulokseksi heinäkuusta 2021 lähtien.

Ensimmäinen huomio on se kuinka paljon uutisia Filippiineistä on muutamissa lehdissä ollut. Tässä viiden kärki: Helsingin Sanomat (20 kpl.), MTV (17), Iltasanomat (17), Aamulehti (16) ja Iltalehti (11).

Kaikista vähiten uutisia oli Turun Sanomilla (3 kpl.), Kalevalla (5) ja Ylen uutisilla (6).

Toinen huomio oli se, että yksittäiset katastrofi- ja onnettomuusuutiset ovat edelleen selkeästi kärjessä:

·       Kompasu– ja Rai-taifuuniuutiset yhteensä (32 kpl.)

·       Armeijan lentokoneen maahansyöksy Jolon saarella (12 kpl.)

·       Filippiiniläisiin sairaanhoitajiin liittyviä uutisia (12)

·       Huippunyrkkeilijä Manny Pacquaion presidentiksi pyrkiminen (11)

·       Filippiiniläisen Maria Ressan Nobel-palkinto (10)

·       Haagin tuomioistuimen huumesodan tutkintaan liittyvää uutista (6)

Hakukone toi ruudulle myös niitä uutisointeja, jotka todistavan sen puolesta ettei Filippiinit ole enää ainoastaan onnettomuus- ja katastrofiuutisten lähde:

·       Filippiinit kielsi lapsiavioliitot (Iltalehti) 07.01.2022

·       Maailman suurin Ikea avattiin Filippiineillä (Iltalehti) 26.11.2021

·       Mahdollisesti kaikkien aikojen vanhin ihminen on kuollut (Iltalehti) 24.11.2021

·       Maailman suurin hai lipui turistien sukellusvideolle Filippiineillä (Iltalehti) 04.11.2021

·       Filippiiniläinen Diana, 29, muutti Suomeen, sitten tapahtui odottamaton (Iltasanomat) 10.1.2022

·       Näin valtavasti maailmalla voi tienata olympiavoitosta (Iltasanomat) 8.8.2021

·       Tamperelainen Markus Urrila rakastui televisiossa filippiiniläiseen Roseen (Aamulehti) 28.12.2021

·       Kansainväliset adoptiot lisääntyivät koronasta huolimatta (Maaseudun Tulevaisuus) 31.08.2021

·       Kiistellyn kultaisen riisin viljely kaupalliseen käyttöön sallittiin Filippiineillä (Maaseudun Tulevaisuus) 29.07.2021

Ja voittaja on…

Tällainen vaatimaton Google-hakutesti (hakijan internetin käyttöhistorialla painotettu) osoittaa, ettei Ylen uutisilla eikä Turun Sanomilla ole viime aikoja ollut kiinnostusta Filippiineihin.

Mutta Helsingin Sanomat, MTV:n uutiset, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Aamulehti ovat uutisoineet sitäkin ahkerammin Filippiinien tapahtumista kuluneiden kuuden kuukauden aikana, paljon myös ihan uusilla positiivisilla aihepiireillä.

Tällaisen tulos tarjoaa uskonvahvistusta sille, että Filippiinit on ottamassa väestömääräänsä nähden omaa paikkaansa uutisoinnin määrässä. Erityisesti sosiaalisen median ilmiöt ja erikoisuudet, joiden määrä on enemmän suhteessa maan väestömäärään kuin etäisyyteen, tulevat Suomenkin medioissa kasvamaan tulevaisuudessa.