Filippiiniläinen vaimo – Vaivattomasti viehättävä

Jokainen suomalainen mies, joka on naimisissa filippiiniläisen naisen kanssa, saa ennemmin tai myöhemmin vastattavakseen kysymyksen: Millainen on filippiiniläinen vaimo?

Kysymys on yhtä yleistävä kuin siihen annetut vastaukset. Se on kuitenkin oiva esimerkki ihmisten luontaisesta taipumuksesta yleistää ja ryhmitellä ihmisiä erilaisiin joukkoihin ja viiteryhmiin. ”Filippiiniläinen vaimo” on määre, jolla pyritään yleistämään joukko ihmisiä kolmen yhteisen ominaisuuden perusteella: he ovat filippiiniläisiä, naisia ja vaimoja.

Näiden kolmen ominaisuuden osalta filippiiniläiset vaimot täyttävät määritelmän sataprosenttisesti. Mutta siitä eteenpäin yhteiset ja yleispätevät piirteet vähenevät nopeasti. Mielikuva filippiiniläisestä vaimosta pirstoutuu yksilöiksi, joista jokainen on omalla yksilöllisellä tavallaan filippiiniläinen vaimo.

Vaimoni on toista maata

Filippiiniläisten vaimojen erityislaatuisuutta arvioitaessa persoonalliset luonteenpiirteet ja kulttuuriset taustatekijät usein sekoittuvat. Esimerkiksi vaimon kiukuttelu voidaan tulkita osaksi filippiiniläistä kulttuuria, vaikka kyse voi olla ihan puhtaasti yksilöllisestä luonteenpiirteestä.

Yleistämistä vaikeuttavat myös perhetausta, koulutus ja elämänkokemus. Korkeasti koulutetut vaimot suhtautuvat usein länsimaisemmin vaimon hyveisiin ja rooleihin verrattuna niihin, jotka ovat kasvaneet ja opiskelleet perinteisemmissä ympäristöissä. Myös työelämän ja elämänkokemuksen karttuminen muokkaa käsityksiä vaimon roolista ja avioliiton dynamiikasta.

Filippiiniläisen vaimon identiteetti voi vaihdella myös sen mukaan, asuuko hän Filippiineillä vai ulkomailla. Suomessa filippiiniläisvaimoihin suhtaudutaan harvoin täysin neutraalisti – eikä tarvitsekaan. He kantavat mukanaan kulttuuriperintöään, ja filippiiniläisyys on tärkeä osa heidän identiteettiään. Tähän ei kuulu ajatus alistuvasta ja eksoottisesta naisesta, joka ”pelastaa” suomalaisen peräkammarin pojan yksinäisyydeltä ja nykyajalta.

Kuten vaimoilla kaikkialla maailmassa, jokaisella filippiiniläisellä vaimolla on omat persoonalliset luonteenpiirteensä – niin hyvät kuin huonotkin. Mutta jos nämä yksilölliset piirteet jätetään sivuun, jääkö jäljelle mitään kulttuurista kumpuavia ominaisuuksia, jotka yhdistäisivät heitä kaikkia?

Seuraavat viisi piirrettä voisivat jossain määrin olla sellaisia, jotka moni suomalainen mies tunnistaa filippiiniläisestä vaimostaan. Tässä en käytä ketään yksittäistä vaimoa esimerkkinä – en edes omaani – vaan tarkastelen heitä yleisellä ja kollektiivisella tasolla.

• Perheen merkitys

Yksi selkeimmistä kulttuurieroista on käsitys perheestä. Filippiineillä kasvetaan perinteeseen, jossa tiiviit perhesiteet ovat paitsi sosiaalisen elämän perusta myös tärkeä taloudellinen turvaverkko.

Filippiiniläiselle vaimolle voi aluksi olla hämmentävää kohdata Suomen yksilökeskeinen ydinperhemalli, jossa sukulaisiin pidetään yhteyttä enemmän vapaaehtoisuuden kuin velvollisuuden pohjalta.

Nämä erilaiset perhekäsitykset ilmenevät suomalaisfilippiiniläisten pariskuntien arjessa mitä moninaisimpina malleina. Yksi asia on kuitenkin varmaa: filippiiniläinen puoliso asettaa perheen hyvinvoinnin ja huolenpidon korkealle hyvän elämän kriteereissään.

• Perheen tukeminen

Filippiiniläisen puolison kanssa tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan kysymys perheiden taloudellisesta tukemisesta – ja sen pelisäännöistä. Useimmissa suomalaisfilippiiniläisissä avioliitoissa vaimon perhettä autetaan yhteisymmärryksessä, mutta toisinaan voi käydä niinkin, että tukea virtaa myös toiseen suuntaan – etenkin jos vaimon perheen pihalla sattuu kasvamaan runsasta satoa tuottava trooppinen rahapuu.

Filippiiniläisessä perhekäsityksessä moraaliset ja taloudelliset velvollisuudet kietoutuvat kimurantisti yhteen. Perhe ja sukulaiset muodostavat verkoston, jossa vaihdon välineinä toimivat sekä palvelukset että raha. Tämä voi olla suomalaiselle vaikeasti hahmotettavaa, sillä Suomessa velat ja vastavuoroisuus pyritään yleensä määrittelemään tarkasti ja yksiselitteisesti.

Filippiineillä velat ja velvollisuudet sen sijaan voivat olla joustavia ja epämuodollisia. Palvelus annetaan palveluksesta, ja joskus se korvataan rahalla – tai toisinpäin. Näitä velkoja ja velvollisuuksia hoidetaan kykyjen ja resurssien mukaan. Monessa perheessä “kyvyn” ja “resurssien” epäsuhta ja epämääräisyys voivat aiheuttaa jännitteitä, sillä niiden suhteellisuus ymmärretään lähtökohtaisesti eri tavoin suomalaisessa ja filippiiniläisessä perhekäsityksessä.

• Sukupuoliroolit

Filippiineillä eletään yhä vahvasti perinteisten sukupuoliroolien mukaan, ja suomalainen mies huomaa tämän arjessa. Vaimo haluaa roolikäsityksensä mukaisesti siivota, hoitaa kotia ja laittaa ruokaa ilman puolison tarkkarajaista osallistumista.

Suomalaisfilippiiniläinen avioliitto on tasa-arvoinen, mutta eri tavalla kuin suomalainen liitto, jossa tasapuolisuus toteutuu kinastelemalla tiskaus- ja siivousvuorot määrällisesti tasan. Filippiiniläinen näkemys perustuu enemmän käytännöllisyyteen ja soveltuvuuteen: kukin tekee sen, minkä osaa parhaiten tai mihin kokee luontaista vastuuta.

Tätä ei tule ymmärtää väärin – kyse ei ole alistumisesta tai valta-asetelmista. Filippiiniläistä naista ei loukkaa se, että häntä pidetään ja kohdellaan perinteisenä naisena, eikä se traumatisoi häntä turvattomaan tilaan. Suurin osa filippiiniläisistä vaimoista arvostaa sitä, että avioliitossa puolisoiden roolit ja velvollisuudet ovat niin selkeät, ettei niistä tarvitse kinastella.

• Tampo

Kun rakkauden linkkiyhteys tilapäisesti katkeaa, filippiiniläinen vaimo vetää esiin parisuhteen erikoistyökalun: tampon. Se on hänen tapansa ilmaista loukkaantumista ja estää erimielisyyksiä kasvamasta aihettaan suuremmiksi.

Suomalaiselle miehelle tampo voi olla hämmentävä ja rasittava kokemus: kaikki logiikka kytkeytyy pois päältä, vaimo ei puhu, ei vastaa kysymyksiin eikä osoita mitään halua ratkaista ongelmaa keskustelemalla.

Tampo päättyy tavallisesti vasta, kun mies tekee aloitteen, pyytää anteeksi ja osoittaa sovinnonhalua – riippumatta siitä, kumpi riidan alun perin aloitti. Tämä ei tarkoita, että mies olisi väärässä, vaan se kuuluu hänen rooliinsa suhteen korjaajana.

Tampossa on kuitenkin oma inhimillinen logiikkansa: vaimo kytkeytyy pois päältä ja hiljenee yksisanaiseksi, jottei kiivastuksissaan sanoisi mitään sellaista, mitä katuisi myöhemmin. Se on viisas tapa ottaa aikalisä ylikierroksilla käyville tunteille – jottei riita kärjisty pisteeseen, jossa hovioikeuskaan ei tiedä, missä parisuhde päättyy ja parisuhdeväkivalta alkaa.

• Merkkipäivät

Filippiiniläinen vaimo ei unohda merkkipäiviä – eikä unohduksen seurauksilta välty aviomieskään. Jos mies suhtautuu niihin välinpitämättömästi tai ne jäävät kokonaan huomiotta, saattaa vaimon sokea rakkaus yllättäen saada näkökykynsä takaisin.

Pelkkä merkkipäivien muistaminen onnitteluin ei yleensä riitä. Sanojen on muututtava teoiksi. Minimissään miehen tulee huomioida hääpäivä sekä vaimon ja lasten syntymäpäivät, jottei kodissa räjähdä tunnepommi, jonka laskeuma kylmentää kodin ilmapiirin useiksi päiviksi.

Onnen avaimet

Yhä useampi suomalainen mies tietää jo vastauksen siihen, millainen oma filippiiniläinen vaimo on. Vuosittain kymmenet suomalaismiehet solmivat avioliiton filippiiniläisen naisen kanssa. Merkittävin yksittäinen syy avioliittojen lisääntymiseen on nettideittailun yleistyminen, jossa englannin kielen taitoiset ja vaivattomasti viehättävät filippiiniläisnaiset ovat vahvoilla.

Voidaan perustellusti ennustaa, että tulevaisuudessa suomalaisfilippiiniläisten avioliittojen määrät kasvavat, sillä suomalaisen ja filippiiniläisen onnen perusteet täydentävät toisiaan: maailman onnellisimmassa maassa on puutetta arjen onnesta, kun taas siellä, missä Aasia hymyilee, on usein puutetta arjen onnen materiaalisista edellytyksistä.

Parisuhteen kultainen keskitie on niin heikosti etukäteen viitoitettu, että avioliitto filippiiniläisen vaimonkin kanssa on mahdollisuus, jossa voiton hinta on älyvapaa ja tappion riski mielipuolinen. Jos pariskunnalle on kuitenkin käynyt niin, että mies on kotona tyytyväinen pomo ja vaimo onnellinen päätöksentekijä, voi laittaa soimaan Bon Jovin Livin’ on a Prayer -kappaleen ja laulaa yhdessä: ”Meillä on toisemme, ja se on paljon…”

Lisää aiheesta: