Tag Archives: Padre Ado

Kärsimysnäytelmä – Hiroo Onodan pitkän kaavan mukaan

Pääsiäisviikko ja kärsimys on erottamaton sanapari filippiiniläisessä perinteessä. Käsitteinä ne kietoutuvat toisiinsa monin tavoin, mutta perusajatuksena on, kuinka henkilökohtainen kärsimys vapauttaa synneistä. Viime pääsiäisenä julkaisin kirjoituksen – Maallistuva friikkisirkus – jossa kuvailin filippiiniläisiä pääsiäiseen (Holy Week) liittyviä perinteitä. Nyt otamme hieman kevyemmin ja kerron tarinan siitä, millaisiin henkilökohtaisiin kärsimyksiin sokea omien uskomusten ja harhaluulojen seuraaminen…

Hasta la Vista, Juan! – Seksiä ja väkivaltaa Filippiineillä

Kun Clint Eastwood jakaa oman käden oikeutta pistoolilla, Filippiiniläisessä elokuvassa samaan tarvitaan iso miesjoukko, tehokkaat aseet, rajattomasti ammuksia ja erittäin huono osumatarkkuus. Filippiiniläinen elokuva tunnetaan maailmalla yhtä hyvin kuin filippiiniläinen keittiö. Syykin on sama, elokuvia tehdään paikalliseen makuun, eikä se maistu muulle maailmalle. Tästä itseriittoisesta kotikutoisuudesta huolimatta maan elokuvateollisuus oli yksi Aasian suurimmista vielä muutama…

Hey Joe! – Filippiiniläistä rasismia?

Millaista on filippiiniläinen rasismi? Keneen se kohdistuu ja onko se sitä samaa rasismia, joka Suomessa jakaa maailman tasa-arvoisinta yhteiskuntaa niihin, jotka eivät näe sitä missään ja niihin, jotka näkevät sitä kaikkialla?  Vielä pari vuosikymmentä sitten ”Hey Joe” huudahdukset kajahtelivat iloisesti, kun filippiiniläiset huomasivat länsimaalaisen miehen. Nyt nuo toisinaan hieman rasittavaksi käyneet huudot ovat vähentyneet. Satunnaisesti…

Filippiineillä vituttaa – Mikä vähiten?

Miksi Filippiineillä ei vituta samalla tavalla ja yhtä usein kuin Suomessa? Mitä sellaista Filippiinit tarjoaa, minkä vuoksi yhä useampi suomalainenkin haluaa asua siellä? Edellisessä kirjoituksessa (Filippiineillä vituttaa – Mikä eniten?) läimittiin poskea asioilla, jotka Filippiineillä pitkään asuneet suomalaiset ovat kokeneet rasittaviksi. Nyt käännetään toinen poski hellittäväksi asioilla, jotka eivät vituta ollenkaan ja joiden vuoksi haluamme…

Filippiineillä vituttaa – Mikä eniten?

Onko Filippiineillä elämisessä jotain sellaista, joka pidemmän päälle käy niin rasittavaksi, että alkaa kunnolla vituttamaan? Kari Suomalainen: ”Eksoottiset kulttuurit kiehtovat, kun niistä ei tiedä mitään. Ja mitä enemmän tietää, sen vähemmän haluaa olla niiden kanssa tekemisissä.” Tässä kirjoituksessa luodaan kevyt silmäys niihin asioihin, jotka Filippiineillä lähes väistämättä alkavat aika ajoin rasittamaan mitä pidempään maassa asuu….

People Power – Vallankumous vai vallanvaihto?

People Power -vallankumous herättää edelleen tunteita Filippiineillä, mutta vuosi vuodelta yhä vähemmän. Sen poliittinen ja symbolinen merkitys on kutistunut yhä harvalukuisemmaksi käyvien vallankumousveteraanien harmittomaksi kokoontumisajoksi. Filippiineillä muistellaan helmikuun 25. päivänä, People Power -vallankumousta, joka tunnetaan myös EDSA-vallankumouksena. Nykypäivänä harvat vapaapäivän viettäjistä tietävät, muistavat tai välittävät, mitä Manilassa tapahtui lähes neljä vuosikymmentä sitten Jokaisella filippiiniläisellä on…

Pelit soimaan ja pyllyt pyörimään – Kuka lyö tahtia?

Filippiinit tunnetaan maana, missä soitto soi ja laulu raikaa, mutta väpättääkö siellä puntti suomalaisen musiikin tahtiin? Onko musiikillinen vaihtotase Filippiinien ja Suomen välillä alijäämäinen vai ylijäämäinen? Samoin kuin filippiiniläiset merimiehet ovat valloittaneet nykyaikaisen merenkulun, seilaavat filippiiniläiset muusikot yhtä suvereenisti maailman viihdemerellä. Filippiiniläisorkesterit viihdyttävät ihmisiä maailman hotelleissa, kasinoissa, risteilyillä, yökerhoissa, viihdekeskuksissa… Orkesterit ovat eläviä jukeboxeja, joille…

Finoys – Suomalaiset Filippiineillä

Jos kotimaassa ei nappaa, monet suomalaiset lähtevät etsimään toisenlaista elämää muualta. Emme tee sitä kumiveneellä, vaan tuskailemme lentoyhteyksien kanssa, mutta yhtä kaikki, jotain uutta me lähdemme tavoittelemaan kaukaisten maiden suurkaupungeista ja maailman moskiittorannikoilta. Kun muutin Filippiineille 90-luvun alussa, se oli muutto ”maailman ääriin”. Uusi kotimaa oli jossain suomalaisen matkailuhorisontin tuolla puolen. Ajatus siellä asumisesta kuulosti…